kun pelot valtaavat mun sydämen
itken ja herään
kun en osaa enää ajatella
järkevästi ja jutella
ajaudun jälleen kulkemaan
tähän samaan masentuneisuuden vankilaan
en pysty itseäni enää katsomaan
kun haluttavalta en näytä mielestäni enää alkuunkaan
en muuttunut ole mitenkään
mutta itseluottamus on kadonnut..
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Pelot, epävarmuudet, epäluulot ovat serkuksia,
masinoivat toisiaan, lietsovat, tuuppivat,
tyrkkivät, huomaa olevansa omaehtoisessa
melodraamassa, josta ei ole ulospääsyä.
On vain kuva peilissä, jota ei halua katsoa,
nähdä. Vieras, epämielyttävä ihminen.
Onneksi se kaikki on vain psyykkeellistä harhaa,
josta voi nousta, poistua, Rakastamalla.
Aloittamalla itsestään.
Mahtava Runo tummana, sapenmakuisena.
Niin pelkistettyä, painajaista, lähes kauneutta
mustassa korsetissa, uuma tikaksi viritettynä.
Hienoa ilmaisua Runona.
Pelot, epävarmuudet, epäluulot ovat serkuksia,
masinoivat toisiaan, lietsovat, tuuppivat,
tyrkkivät, huomaa olevansa omaehtoisessa
melodraamassa, josta ei ole ulospääsyä.
On vain kuva peilissä, jota ei halua katsoa,
nähdä. Vieras, epämielyttävä ihminen.
Onneksi se kaikki on vain psyykkeellistä harhaa,
josta voi nousta, poistua, Rakastamalla.
Aloittamalla itsestään.
Mahtava Runo tummana, sapenmakuisena.
Niin pelkistettyä, painajaista, lähes kauneutta
mustassa korsetissa, uuma tikaksi viritettynä.
Hienoa ilmaisua Runona.