olin katsellut sinua jo kaukaa
jo monta kertaa toiveeni heittänyt
ajatellut ettei se kuitenkaan tapahdu
et sinä koskaan tule olemaan minun
yritin tunteeni peittää
etsiä jotakin uutta
mutta päädyin vain umpikujaan
sinä olit jälleen siinä
kuin tukeva puu vierellä
suojelemassa minua kaikelta
vaikka etäisyys piteni
niin ystävyys läheni
olit tärkeämpi kuin kukaan muu
ennen kuin tajusinkaan
olit enemmän
olit siinä lähellä
etkä päästänyt irti
juuri niinkuin toivoin
uskallanko päästää tunteeni valloilleen
vai katoatko kuin kaikki muutkin?
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi