suljen tiukasti silmäni
sylini
haroen käsiäni toisia vasten
tarraudun kiinni uneen
ne siniset lakanat
ja tyyny
hukun nauruusi
baritoonisi jylyyn
kaivaudun syvemmälle
taitavat soittajan sormesi
vahvat pohkeesi
kietoutuneena minuun
ääntä päästämättä
ilman peitettä
rutisistan vuoteen laitaa
pidätän kyyneleitä
uneksin sylistäsi
joka olisi minun
jos en olisi ollut niin
ymmärrystä vailla
Selite:
nih,meni mikä meni
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Ihana ja koskettava, myös pirteä runo, tykkään paljon!
Tämä koskettaa syvältä