Hautaan asti minä sinua rakastan

Runoilija lumoavaleppäkerttu

nainen
Julkaistu:
7
Liittynyt: 5.9.2025
Viimeksi paikalla: 9.9.2025 14:10

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
21.10.2006

 
Toukokuinen kevättuuli ja piknik viltti
järven rannalla, saman huovan alla
poskelleni pienen pusun painat
punastun, kun sinua ajattelen loppumatta

Kesä kun saapuu, yhdessä kapuamme sen alkuun
erossa luotasi neljän päivän ajan
ikävä iskee lujempaa kuin vasara naulaan
kanssasi kun taas tapaan, vereni sekaan vapautta virtaa

Syyskausi kynttilöillä aloitetaan
yhdessä suruntäyteisiä runoja tuumitaan
hämärällä väsymys kehomme valtaa
viereesi kun saan nukahtaa, nukun minä paremmin kuin koskaan

Yhä sinä perhoset pohjalle vatsani saat
kun huulillesi hymy juolahtaa
en silmiäni voi kasvoiltasi liikuttaa
joulua kanssasi sinun en millään jaksaisi odottaa

Kirkkaat kuin tähtitaivas ovat askeleesi ensilumessa
syksy melkein takana, silti olet mukana
päästää sinusta irti en tahtoisi, rukoilen ettei tarve tulisi
ilman sinua osa minusta puuttuisi, jäisi tyhjäksi

Käsi kädessä matkaamme kohti tulevaa
yhdessä tietenkin, sillä muu ei tulisi kuuloonkaan
kanssasi sinun asti hautaan
pitkän elämän jälkeen on aikaa rauhoittua

Käsi kädessä kymmeniä vuosia
makeita suudelmia toistemme huulilla
arkipäiviä ja vuosittaisia juhlia, mikään ei kanssasi oloa voita
kiitos kun minua jaksat, olen täytetty loputtomalla ilolla
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Niin kaunista luonnonkuvausta, että vuodenajat todella heräävät tässä harmonisesti henkiin. Tällainen sanataiteellinen tulevaisuuden haaveilu on todella toiveikasta luettavaa. Ja tuo "makeita suudelmia toistemme huulilla"... rikasta runoutta!
 

Käyttäjän kaikki runot