Metsän väki

Toiset ei kuule, kuuroja on
Ei kuule, kun korpi kutsuu poluton
Jokin valittua kansaa aarnioille ajaa
Saa kauas taajamasta halajamaan
Vastaatko, kun metsä huutaa:
"Luokseni lapset kaupungin tuokaa"
Mä meen, koska haluun todistaa omin aistein sen saarnan
Jonka antaa maahinen, valtaistuimelta kaarnan
Sitä toistaa pikkulinnut mäntyminareeteistaan
Lausuu liplattavat aallot rannoilla Päijänteen ja Suur-Saimaan
Hiljennyn, sen sana on pyhä
Aina ollut, ja on yhä

Helmassa hyyrteisten havupuitten
Pätee samat lait, kuin pinnoilla valovuosituhansien päässä pyörivien planeettojen ja kuiden
Lailta vaarojen viskaa korkeempi voima noppia
Sama käsi joka heitti, myös niistä ottaa koppia
Kivet sammaleet karahkat, sekaisin kuin kasinossa
Silti linnunkakkakikkaretta myöten, tasapainossa
Vatupassilla voi tarkistaa suuren vaa'an
Toteuttaa tuumalleen teesejä ikiaikaisen kaavan
Hellettä ja pakkasta, plussaa ja miinusta
Avaruuden kylmyyteen lämpöä tähtien miilusta
Kevät ja syksy, talvi sekä kesä
Naalin hammas ja peipposen pesä

Suunnittelematta täysin ylivertainen
Luonnon systeemi nerokkaan yksinkertainen
Ei ole kirjattu kirkonkääröihin artikloja
Jotka kaavoittais kukoistavia koivikkoja
Ei tarvii lukemattomia liikennemerkkejä joka niemen nokassa, joka ilmansuunnassa
Ettei kalasääkset törmäis toisiinsa iltapäiväruuhkassa 
Ei tarvi gepsii, että löytäis mitä ettii
Erehtymätön vainu ohjaa metsästysretkii
Taimenen reitti aina kotipurolleen johtaa
Eikä oo suurempaa rakkautta ku emon poikasiaan kohtaan
Ja jos puhun Nasaretilaisen sanoilla
Ei oo puutetta pukimista linnuilla, nisäkkäillä tai kaloilla

Yks ainut ehto on:
Viidakon lakien mukaan oot lainsuojaton
Hinta tän puhtaan utopian: se asettaa jatkuvaan vaaraan
Mut joka vaihtaa vapauden turvaan, ei ansaitse kumpaakaan
Kuitenkin suojeluksessa sen tiedon, sen lupauksen
Et oot osana kierron, ketjun ikuisen
Ajan alkuhämäristä näihin päiviin saakka
Isältä pojalle siirtynyt lahjana taakka
Äidiltä tyttärelle pakanallinen vala:
"Jälkipolville usko sysimetsän salat
Perit pestin temppelilehtojen vartijan
Pysyköön ne turvassa ainiaan"

Siis te, ketkä saatte kutsun jäkäläjumalan palatsiin
Vastatkaa rohkeasti, ja vastatkaa sassiin
Kuulutte kerhoon eksklusiiviseen
Kulkuluvat saatte pyhimpään siimekseen
Haistamaan ketokukkien suitukkeita
Maistamaan ehtoollismarjoja makeita

Jäät särkien lukemattomien Pyhäjärvien
Palvokaa avannoissa kanssa uinuvien haukien, särkien
Kesäyönä kastakaa itsenne uuteen uskontoon
Kuunkuvajaislammen kylvyssä sairaat tulee kuntoon
Ja kun te nousette uudestisyntyneinä, kuuluttaa kukkuva käki
Tervetuloa kotiin, metsän väki