![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Blanco kuva](https://www.rakkausrunot.fi/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-2529-1785003999.png?itok=almOctc4 "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Blanco kuva")
Ihan liian onnellinen olen myöntääkseni,
että kaiken kantamisen jälkeen vartaloni
ei enää miellytä minua.
Vaikka sanoisit mitä ja kuinka,
tunnen muuttuneeni kukasta vain kasviksi
jotka ilman sen kummempaa nimitystä
tai merkitystä
vain pölyttyivät muiden joukossa.
Sano minulle kerta vielä
että kaunistuin vain,
ja ravista minusta irti se
harmainen tuuli
joka turhaan tätä venettä keinuttaa.
Sillä minulla on kaikki
mitä tähän hetkeen tarvitaan.
Selite:
rakkauteni myllerryksissä.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Herkän kaunis kuvaus naisena olemisen "ihanuudesta". Aina pitäisi jaksaa kukkia, vaikka kukaan ei muista kastella saati "lannoittaa".
Kai se ihmiskehon ja mielen on tarkoituskin muuttua kasvun, ajan ja muutoksien myötä. Elämä jättää jälkensä molempiin.
Koskettavan kaunis runo.
Hyvä runo. Osuvasti sanottu tuo "Vaikka sanoisit mitä ja kuinka,
tunnen muuttuneeni kukasta vain kasviksi" ja vertaus pölyttymiseen.
Mutta kyllä se siinä, aika korjaa haavat ja usein myös vartalon ja heittelehtivän mielialan..
Herkän kaunis kuvaus naisena olemisen "ihanuudesta". Aina pitäisi jaksaa kukkia, vaikka kukaan ei muista kastella saati "lannoittaa".
Kai se ihmiskehon ja mielen on tarkoituskin muuttua kasvun, ajan ja muutoksien myötä. Elämä jättää jälkensä molempiin.
Koskettavan kaunis runo.
Hyvä runo. Osuvasti sanottu tuo "Vaikka sanoisit mitä ja kuinka,
tunnen muuttuneeni kukasta vain kasviksi" ja vertaus pölyttymiseen.
Mutta kyllä se siinä, aika korjaa haavat ja usein myös vartalon ja heittelehtivän mielialan..
Sivut