Tarinasi siitä, miten veljelläsi oli leijonanmieli
ja sinusta kasvoi säie murhetta,
kului baarin nurkissa loppuun
jo varhain ennen valopilkkua.
Ulvo huolesi tuuleen.
Tänään puhaltaa hyvin,
idästä länteen päin.
Poraa, poraa vielä lisää
itkulla murenevia reikiä sinun tiileesi.
Ihan vain muistutukseksi itsellesi,
että kärsit niin pirun paljon
vaikka sinulta kysyttäessä kohauttelet vain olkia
ja esität hämillesi halvaantunutta
-tuota aina yhtä typerää ilmettäsi.
jos minun hymyni on liian tekopyhää,
lupaan tuottaa sillä sinulle omistetun säkeistön.
Sellaisen,
jossa kaadan aina uuden kupin kahvia itselleni
silloin kun isket polvesi maahan.
Selite:
palanen fiktiivisyyttä arkeen hetkistä, jolloin ihan tosissani oisinkin nauttinut siitä kahvista:)
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi




Kommentit
Todella hieno ja iskevä runo!
aina onnistut saamaan minut riippuvaiseksi teksteistäsi... pakko lukea uudelleen,uudelleen... ja mikäs lukiessa; jälleen upeaa,ihanaa sinua ♥
vaikka sinulta kysyttäessä kohauttelet vain olkia
ja esität hämillesi halvaantunutta
Kuin olisit kirjoittanut itsestäni, kosketat tällä.
Sivut