Isoisä

Minä kuvittelen, että olisit kertonut minulle
tarinoita.
Kaikuja menneisyydestä,
lapsista, auringosta ja kesästä.
Olisit kertonut talvesta –
pakkasesta pihamaalla,
tähdistä kaukana jossain.

Minä kuvittelen, että olisit kertonut veljestäsi,
perheen nuorimmasta, ystävästä rohkeasta.
Olisit kertonut koiranpennusta,
joka salaa kotiovelle kannettiin.

Minä kuvittelen, että olisit
katsonut viljan tanssivan tuulessa,
tuleentuneen elokuussa.
Kevätsäällä olisit muuttolintuja odottanut.

Minä kuvittelen, että
kahvikupposen olisit täyteen kaatanut.
Sanojasi harkinnut, usein nauranut
vaan hiljaa surusi salannut.
Illan tullen muistoissasi nähnyt veljet,
jotka Kannakselle jäivät.

Minä kuvittelen,
millainen sinä olisit ollut.
Kenties samanlainen,
ehkä täysin erilainen.
Ja ilman sinua
minäkään en olisi.

Minä toivon olevani
niin kuin sinä
olit.