JustJoe

Runoilija JustJoe

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen sydan-raamit"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M998,312C984,152,870,35,728,35C633,35,546,86,497,168C449,85,366,35,272,35C130,35,16,152,2,312C1,319-4,357,10,418C31,506,79,585,149,649L497,965L851,649C921,585,969,506,990,418C1004,357,999,319,998,312zM952,409C933,489,890,562,826,620L497,913L174,620C110,562,67,489,48,409C34,351,40,319,40,318V317C52,176,150,74,272,74C362,74,442,129,479,218L497,260L515,218C552,130,635,74,728,74C850,74,948,176,960,318C960,319,966,351,952,409z"/></svg></span> JustJoe kuva
mies
Julkaistu:
32
Liittynyt: 31.7.2016
Viimeksi paikalla: 24.9.2018 23:09

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

...........................

   to live
      to die
   for
..........................

Balladi viipyjästä

Vaeltaa yksin
meren hiljaisuuden äärtä,
vaeltaa sydämessä
jossa veri liikkuu
kuin meressä aalto;
hänen muuntumisensa alkaa
pimeän tunteina
ja hänen rakkauteensa se
kajoaa kuin ilma veteen.
Siellä merellä lipuvat
vaiti laivat,
jotka vievät mielen
kaukaisen seutuihin.
Ensin purjehdus yli!
Sitten muisto, siipienväli,
kantavat tuulet,
metsien hiljaisuus.
Vaeltaa yksin,
avaruudessa vanki,
pakoaan taival,
matkaansa kivi,
ja kumminkin kotonaan
tuntemattoman seuduilla
surussaan
joka on elementtien suru;
lintunsa hajalla,
huutonsa mykistynyt,
ja kumminkin paluu
uneksittuun,
joka elää maassa,
joka korottaa vuoret,
joka kokoaa veren
kuin huudon sisälle kuolemaan.
Kohta tulevat kuvansa
kuin sokeat kerjäläiset
lähelle, kätten luo,
rannikon rantojen luo.


Bo Carpelan; Elämä jota elät










 
 

Taivas tippui päälle

Sitä miettii joskus

kuinka lapsena osasi vielä
    katsoa, nähdä, haaveilla

kiivetä korkealle
    ilman pelkoa että tippuu

pilvissä oli linnoja
   ritareita, komeita ratsuja ja prinsessa

elämä oli kuin suuri seikkailu
    sulkakynällä kirjoitettu, unelmia täynnä
    
nyt miettii vain

miten epäselviä pilvet nykyään ovatkaan
   rajat kovin häilyviä, epämääräisiä

linnakin vain lainakoti
    jonka kivijalka pitää tiukassa kahleessaan

ja huomaa usein murehtivansa

   milloin ihmeessä

    taivas tippui päälle
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Hieno kuvaus elämästä. Tavoitan tunteen ja tunnistan ajatuksen itsessänikin, vaikka ei saisi menettää otetta siitä sisäisestä lapsestaan, joka meissä jokaisessa vielä on. 
Mielikuvitus täyttää joskus mielen voimakkaasti <3
Aikuisiän kyynisyyden kumoaminen vaatii valtavaa voimaa.
ikävä on kuivaa sanoi lapsi
ja
lähti ilon kyyneleihin uimaan
Tätä joskus miettii... Pysäyttää hieno runosi. Joku aamu huomaa taivaan nousseen :)
Elämä on todellakin suuri seikkailu.
Vahva sanoma tässä.
 
Kun on riittävän romantikko, voi ritareista haaveilla vieläkin.. 

Upea teos, joka loistavasti kuvaa aikuistumisen sietämätöntä julmuutta.. Kipeäkin.. 
 

Käyttäjän kaikki runot

Käyttäjän &lt;span class=&quot;sydan sydan-punainen sydan-raamit&quot;&gt;&lt;svg width=&quot;10&quot;height=&quot;10&quot;viewBox=&quot;0 0 1000 1000&quot;xmlns=&quot;http://www.w3.org/2000/svg&quot;&gt;&lt;path d=&quot;M998,312C984,152,870,35,728,35C633,35,546,86,497,168C449,85,366,35,272,35C130,35,16,152,2,312C1,319-4,357,10,418C31,506,79,585,149,649L497,965L851,649C921,585,969,506,990,418C1004,357,999,319,998,312zM952,409C933,489,890,562,826,620L497,913L174,620C110,562,67,489,48,409C34,351,40,319,40,318V317C52,176,150,74,272,74C362,74,442,129,479,218L497,260L515,218C552,130,635,74,728,74C850,74,948,176,960,318C960,319,966,351,952,409z&quot;/&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/span&gt; JustJoe kuva
Syntymäaika: 
21.2.1980
Runojen lukumäärä: 
32
saannot: 
Olen lukenut sivuston säännöt ja hyväksyn ne.
tietosuoja: 
Olen tutustunut sivuston tietosuojaselosteeseen.