Kaikuja

Runoilija JustJoe

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen sydan-raamit"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M998,312C984,152,870,35,728,35C633,35,546,86,497,168C449,85,366,35,272,35C130,35,16,152,2,312C1,319-4,357,10,418C31,506,79,585,149,649L497,965L851,649C921,585,969,506,990,418C1004,357,999,319,998,312zM952,409C933,489,890,562,826,620L497,913L174,620C110,562,67,489,48,409C34,351,40,319,40,318V317C52,176,150,74,272,74C362,74,442,129,479,218L497,260L515,218C552,130,635,74,728,74C850,74,948,176,960,318C960,319,966,351,952,409z"/></svg></span> JustJoe kuva
mies
Julkaistu:
37
Liittynyt: 31.7.2016
Viimeksi paikalla: 16.4.2024 21:04

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

.......................................... 



to live
    to die

  for




..........................................

Balladi viipyjästä

Vaeltaa yksin
meren hiljaisuuden äärtä,
vaeltaa sydämessä
jossa veri liikkuu
kuin meressä aalto;
hänen muuntumisensa alkaa
pimeän tunteina
ja hänen rakkauteensa se
kajoaa kuin ilma veteen.
Siellä merellä lipuvat
vaiti laivat,
jotka vievät mielen
kaukaisen seutuihin.
Ensin purjehdus yli!
Sitten muisto, siipienväli,
kantavat tuulet,
metsien hiljaisuus.
Vaeltaa yksin,
avaruudessa vanki,
pakoaan taival,
matkaansa kivi,
ja kumminkin kotonaan
tuntemattoman seuduilla
surussaan
joka on elementtien suru;
lintunsa hajalla,
huutonsa mykistynyt,
ja kumminkin paluu
uneksittuun,
joka elää maassa,
joka korottaa vuoret,
joka kokoaa veren
kuin huudon sisälle kuolemaan.
Kohta tulevat kuvansa
kuin sokeat kerjäläiset
lähelle, kätten luo,
rannikon rantojen luo.


Bo Carpelan; Elämä jota elät










 
 
Kaatui puu, kuului ääni
     kaikuiko vain? 

kuulitko, zen? 

    kuiskaus hiljainen

kuihtui kauneus,  metsän tähti
   poistui elämä, lipui ohi ja lähti
 
näitkö, zen? 

     katse, toinen olevainen

pauhasi hän, rakkauttaan ain
   metsään, puroille, puille vain

humisi latvat, tuoksui lehvät
    nosti katseen ja puhuivat metsät


tunnetko yhä

   zen


    elämän elävän, yhteyden? 
Selite: 
Metsästä ja rauhankaipuusta
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Hirmusen kaunis tunnelmarunosi!
Ihanasti ajateltu, toivottavasti zen on myöskin ajantasalla <3
aistiherkkää vuorovaikutusta haltioiden mahdin ja toiveiden kanssa,
elävän on hyvä ja turvaisa olo luontonsa keralla kunnioittaen ja huomioonottaen,
tarinainen runokerronta liikkuu hyvin, herättää ajatuksia ja antaa turvaa
kokonaisuus toimii hyvin
 
 

Käyttäjän kaikki runot