Katariina Varjoranta

Runoilija Katariina Varjoranta

nainen
Julkaistu:
9
Liittynyt: 12.7.2017
Viimeksi paikalla: 5.1.2023 14:20

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

      Faktaa ja fiktiota. Rakkaudesta runouteen...

***

       1/2018 kuukauden runoilija, niin kiitollinen,
Äänestykseen en enää osallistu...
Lämmin kiitos kommenteistanne <3



***

"Kauneinta maailmassa on se, mitä tavoittelee, mutta ei saa"

-Raul Roine-
 

Rouva pelätin

 

--

 
Oli
unohdus istahtanut
lumen syliin.


Minä olen rääpäle vain, ja käteni sidotut,
ei vesi pahnoissa kierrä,


poti ikäväänsä pelätin,
variksenpelätin

kasvimaan reunalla
lumen peittämän penkalla

ja itki ikuista nauruaan taivaalle
niin,


että pilvien raunat värähti
valossa ja

varikset lehahtivat varpusparvena.


Jäniksen papanat vyöryivät maan viemäreihin

ja unohdus inisi nii-in ikävissään,


pahnat täytteenään,
täyttymyksessään.


---


Satoi lumen

lumen päälle.


Unohdus unessaan valkoisen
kasvimaan reunalla

repsotti.


Uneksi unestaan
olkihattuisen herran,

lahojalkaisen

pahnoissa yöstä,


yhteisestä pelottajan työstä.


---


Niin lumen tulva nousi
ja lapset heräs,

lumisen ukon

rääpäleen
viereen
keräs,


ystävän oikeen
porkkanamaisen

lanttunaamaisen lumisen kukon.


Oi Onnea Rääpäleen Rouvan


ja sitä talven tuntua!


---


"Auta mua pelätin, muuten
varikset vievät nenäni,

Oi pelätin",


pyysi kukosteleva ukko ja
kukostelun hetkeks lykkäs

ja kyyneleen latas.


Ja Varisnainen nauroi,
nauroi onnesta, niin että

varpusten sulat varisi.


---


Niin sulki syliinsä

ukkoisen lumen
lumisen rakkaan


syliinsä sulatti
lämpimään

ystävän armaan.


Kurkkuunsa palan karvaan sai
kun pisarat jalkoihin

jäätyi.


---


Liikaa rakasti
kun ystävän sai,

ei varoa tiennyt.

---

Jäi valveuntaan katsomaan
lunta taivaan maan.

uutta lunta toiveenaan.


--


Mä odotan kunnes ukkoni takaisin saan,
ehdin kesällä


nukkumaan.


---
 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Kerrassaan upea koko perheen tarina.
Lämmin kiitos Star  ⁠♡
Jotenkin sai lämmön ailahtelemaan lukijan sisuksissa -
rakkaus ei lumessakaan sula, jos aitoa on!
Lunta odotellessa, kaunis kiitos ♡
Lempeästi ja suruisestikin välillä etenee tämä rakkaustarina, mutta jättää hyväksi lopuksi toiveiden portin raolleen.
Lämmin kiitos sanoistasi ♡
hyvä jättää porttia raolleen :)
Kertomuksellinen satumainen, hiukan haikeuden kompensoi huumorin hauskuus. Kätketty syvällinen ajatus näkyy minulle hyvin hengittävästä paljon tilaa antavasta Runosta. 


Kiva lukea taas pitkästä aikaa Runojasi.
Lämmin kiitos sanoistasi, jokaisesta  ⁠♡
 

Käyttäjän kaikki runot

Syntymäaika: 
29.1.1975
Runojen lukumäärä: 
9
saannot: 
Olen lukenut sivuston säännöt ja hyväksyn ne.
tietosuoja: 
Olen tutustunut sivuston tietosuojaselosteeseen.