Tunnen olevani perhonen,
jonka siivet kastuivat sateessa,
ja jonka hampaat
hymyilevät hyttysille.
Ja minä kun tahdoin
vain olla kaunis.
Kauneus ei ole silkkiä,
se on herkkää ja haurasta,
silti se kestää tuulet ja tuiskut.
Ehkä todellinen kauneus -
kumpuaa sisältä päin?
Ja minä kun tahdoin
vain olla kaunis -
ja aito.
Hymyilevät hyttyset
(c) Oiva Utumaa
jonka siivet kastuivat sateessa,
ja jonka hampaat
hymyilevät hyttysille.
Ja minä kun tahdoin
vain olla kaunis.
Kauneus ei ole silkkiä,
se on herkkää ja haurasta,
silti se kestää tuulet ja tuiskut.
Ehkä todellinen kauneus -
kumpuaa sisältä päin?
Ja minä kun tahdoin
vain olla kaunis -
ja aito.
Hymyilevät hyttyset
(c) Oiva Utumaa
Selite:
Toi meni uusiks, kun musta tuntu et versio 1 sessä en saanut Sanottua sitä mitä yritin. Joskus runoilu on vaikeaa. Niin kirjoittaminen kuin lukeminen kin. Kommentoikaa toki, arvon runoilijat.
cc
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi





Kommentit
Sivut