Mieli on kuin karannut vene, ajelehtii kaikkialla vailla määränpäätä.
Se aallokon armoilla suunnistaa, tuulen mukana menee eteenpäin.
Tyynellä se on paikoillaan, myrskyssä liikkuu poukkoillen.
Hauraana se odottaa, pysäkkiä seuraavaa.
Kohta se pysähtyä saa, myrsky ja tuiverrus on tyyntynyt.
Mieli on kuin vene, yhtä helppo kuljettaa
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi