Tassunjälkiä sydämessä

Löysin ilon
muistin kuinka hymyillä
Annoit minulle syyn elää
vain painamalla pään syliini
pieni, viaton, suloinen

Kadun karvainen kasvatti
Orpo vailla kotia
Pieni valon tuoja
Enkeli siivetön
Karvainen ystävä
Perheenjäsen
Rakkain kumppani

Sinä kysyit
kuinka ikävä on
Pohjaton
Minä vastasin

Joskus pelkät kyyneleet eivät riitä
täyttämään tyhjyyttä rinnassa
Joskus todelllisuus on liikaa
pakkko päästä pois
Joskus sattuu niin paljon
että sanat eivät riitä kertomaan

Enkeleitä ilman siipiä
karvaisia sielunsiskoja- ja veljiä
Ystäviä, perheenjäseneniä
Enemmän kuin ansaitsemme
Pelastajia kultaisella sydämellä

Joskus suru on liian suuri
Toisinaan ikävä on pohjaton
Joskus en jaksa enää taistella
Toisinaan annan periksi
Silti elän päivän kerrallaan
Jatkan matkaa askel askeleelta
kunnes pettää sydän
joka rakastaa