Vihaisin terveisin

Sano mitä vaan
sä et voi haavoittaa mua
Ei sun kirotut syytöksesi
eikä ainoakaan puukko rinnassani
tee musta heikompaa,
eikä saa mua ikinä putoamaan

Sano mitä vaan
se on sun vihaasi
mikä mun sisällä palaa
meidän haavat on samanlaisia
se mitä suhun piirrettiin
se lapsena muhun siirrettiin

Ja huuda mitä vaan!
Ei, sä et saa mua ikinä putoamaan
Kuinka pahalta susta voikaan tuntua
kun sun sisintäsi noin kalvaa
voisko tää pieni lapsi
tuoda sulle jotakin salvaa

Huuda ihan mitä vaan
sano kuinka surkea mä olen
ja pyydä sitten anteeksi
ne on kaikki sun omia virheitäsi
sun omakohtaista vääryyttäsi
se meitä yhdistää

Kun mä kasvoin aikuiseksi
ja joka päivä elän sen kanssa
että sua sattui niin perkeleesti
että se piti meidän pienten harteilla kantaa
ettet aikuisena jaksanu itseäsi auttaa
sitä mä yhä todellakin vihaan