Silmissäni marttyyrin melankolia
kasvoni pelkkää väsynyttä huokausta.
Vaikenen.
Puhuminen on niin hankalaa
kun keskityn pitämään alahuulta mutrulla.
Ymmärräthän rakas;
tämä draama on sinulle.
Odotan
sillä tiedän tämän päättyvän
mitä suloisimpaan sopuun.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Betty Boop | Juuriltaan revitty | 11.3.2007 | 15 | Runo |
| Betty Boop | Kevätkultaa | 5.6.2006 | 5 | Runo |
| Betty Boop | Naisen oikeus, osa 3 | 27.2.2006 | 8 | Runo |
| Betty Boop | Kuutamosonaatti | 24.2.2006 | 5 | Runo |
| Betty Boop | Naisen suhteutettu teoria | 21.1.2006 | 0 | Runo |
| Betty Boop | Kaukana kotoa | 2.11.2005 | 15 | Runo |
| Betty Boop | LauantaiAction | 1.10.2005 | 3 | Runo |
| Betty Boop | Vaiennut Satakieli | 27.9.2005 | 19 | Runo |
| Betty Boop | Naisen oikeus (osa 2) | 11.9.2005 | 14 | Runo |
| Betty Boop | Hemofilia | 4.9.2005 | 13 | Runo |
Kommentit
Mulle tää on kyl nimpal outoo,ku mää en ossaa olla hiljaa ees vihasena.
Kerra olin 2 päivää hiljaa ku ukon suku sanos ettei se ole saanu koskaa suun vuoroo.No si toisen päivän toi ukko kysy et "mitä mää ole nim pahhaa tehny ku sää et eres puhu"??Ei se ollu hiljast päivää si 35 vuoteen kuullukka.
hieno runo, pidän!
*wrn*..osalla putkiaivoista - menee metsään, mutta ah - osa osaa käyttäytyä OIKEIN.... :)
Aih ja voih ja kylläkyllä!
Runon alku lähtee kuljettamaan lukijaa jotenkin toisaalle, pois otsikosta. Piirtää väsyneen sielunmaiseman muutamin, mutta sitäkin herkimmin ja hauraammin vedoin. Minä jään kiinni niihin -
Ja sitten tulee ensimmäinen hymy, että hitto miten vaikiaa onkaan mököttää, pitää huulta mutrulla *virn* Ja sitten tottaalinen repsahus, draamaa rakkaalle ja ihan livenä, nams! Kunhan ei ala ihan joka arki-ltana sarjana esittämään;)
Kuinka en oo tätä nähnyt? Tähän pystyy vaan ja ainoastaan tippaleivil varustettu Nainen! Putkiaivoil ei kannata ees alkaa lukea. Ihan oikeasti tämä aiheuttaa kiherrystä ja vähän isompaakin virnettä!
Yhteiseloa parhaimmillaan.
*taputtaa* Bravo!!
Täydellinen kuvaus arkidraamasta johon täytyy myöntää itsekin sortuneensa.. joskus, nykyään enää harvoin kun Rakas on oppinut kuulemaan jo sen ensimmäisen huokauksen. ;o)
Oikeutta tälle runolle... vaatimustasolle skåål ja tänään tämä teksti niin oivallinen. Sulosointu meillä, kun rauha talossa ja "kakarat" maailmalla.. . heh :)