WeeQillmans

Runoilija WeeQillmans

mies
Julkaistu:
9
Liittynyt: 14.12.2005
Viimeksi paikalla: 22.7.2019 20:27

Asuinpaikka: Seinäjoki
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Ollaan vaan ja nautitaan
- kookosmaidosta ja bambumajoista.
Paperipainona: korppikotkan kynsi.


Niin...
ja sehän on vain toive, joka ei ole harhaa eikä kuvitelmaa.
Siinähän on tavoite ennen kuolemaa!
 

miljoonien hiutaleiden maa

vastasatanutta lunta, askel painaa väsynyttä

luonnon vielä empiessä eloaan,
äänettömästä hiljaisuudesta

kantautuu jostain,
palsamoivia tuulahduksia

varpusen haudalle nostan pihlajanmarjaseppeleen

puhu minulle rakkaudesta, kuolemastakin

etten putoaisi hetkessä vaitioloon

 

oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Huokaus.

Tämä on hauras mutta kaunis runo.

Erittäin herkkää ja kaunista kerrontaa..Kosketti,hyvä sinä =)

Tämän runon sanoma avautuu minulle lukijana "ravisteluna" olla hereillä aistien, niin iloa kuin tuskaakin ja elää ollen elossa. Upea ajatuksia herättelevä runosi.

Runossasi on jotain sanoinkuvaamattoman koskettavaa... jotain, mistä en tiedä...
mutta se koskettaa.

Herkka,koskettava ja kaunis on runosi...

Kosketit tällä kauniilla runollasi...
"puhu minulle rakkaudesta, kuolemastakin
etten putoaisi hetkessä vaitioloon"
Upeaa todella!

Upea, kaunis. Runoutta jossa hiljaisuus elää ja puhuttelee - hiljaisuus joka ei ole vaitioloa. Muistan talven, jossa pihlajamarjat punasivat oksia kevääseen saakka.

Ihanan koskettava. Tunnelma on rauhallinen ja tunnelmallinen, laskeutuu hiljaa tajuntaan. Todella kaunis.

Vaikuttavaa! Runosi on todella kaunis kaikessa vakavuudessaan. Upea. Samoin valokuvat.. henkeäsalpaavan kauniita.. Hienoa!!

Herkän kauniisti lähestyt
sanoillasi hellien tunnelmoit!
Hieno runo!

hienoa ja tunnelmallista tekstiä, jota on helppo seurata ja pysähtyä miettimään. kuvat luovat oman tunnelmansa vielä tähän kaikkeen sanottuun, mutta eniten pidän tämän tekstin arkisen hiljaisesta otteesta, puhu minulle rakkaudesta, kuolemastakin...

Vau. Tämä todella kuljettaa mielikuviin.. toisiksi viimeinen rivi pysäytti ja se piti lukea uudelleen ja uudelleen.. maistella ja tunnustella.. tuntea.

Katson ulos, hiljalleen sataa lunta, maa vielä lisää odottaa...sinun maisemasi on jo liki täydellinen,
hyvä on luontoa kuunnella ja kerätä voimia.
Kuvakokoelmasi on ihastuttava sarja talvista maisemaa, ja runosi, "pihjalanmarja" iin päälle ;D

Tämä on hämmentävän hieno! Upea!! * Menin sanattomaksi.

Siis wau mikä nimi on runollasi! Siihen ihastuin oitis, ja tuo varpusen haudalle aseteltu pihlajanmarjaseppele on sydänlämpöisin säe tekstissäsi. Ja upeat on kuvat.

Teetä ny hyvä ihiminen nuostakuvista tauluja,- mä tierän hyvän kehystäjänki,-- eikä oo kaukanakaa....
ja eherottomasti ne hienot runot joukkohon, lisää näitä luontoaiheesia kuvia ja runoja ,,,,,jooko ;))
ja tämä on kaikkinensa niin mahtavaa jotta ei voi sanoon kuvata !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Upeita kuvia ja mahtava runo.

Koskettavan kaunis runo.

kauniita kuvia kuten runosikin....

Koskettavan kaunis on runosi.

Kaunis.

koskettavan kaunista, herkkää

Todella hieno runo

Hieno! Tästä tuli hyvä olo lukiessani :)

Aivan mahdottoman hieno runo. Kertakaikkisen upeaa!

ihan noissa fiiliksissä nyt. hienon herkkää.

Juuri niin! Koskettava ja sanoinkuvaamattoman kaunis!:)

Tässä on sitä mikä saa täysin lumoihinsa. Henkeäsalpaavaa, todella. Henkeen oli helppo päästä, vaikkei ensiunta tule satamaan vielä vähään aikaan.

Äärimmäisen kaunis runo, kuuluu vahvasti tuotantosi kärkeen, kautta aikojen!

niin kaunista runoutta!...moni muukin on näköjään huomannut;)

Kyynel meinasi tulla tuossa varpusen haudan kohdalla.. Hieno runo.. :)

Kauniin hiljainen ja jotenkin empivä runo. Pidän tästä, suosikkeihin :)

hiljaisen koskettava, anova runo.(:

Surllista...
mutta niin kaunista.
Ääni pitää meidät poissa synkistä ajatuksista, tässä hetkessä.

Hieno.

Laitanpa tässä jonon jatkoksi... : )

Ne palsamoivat tuulahdukset tuntuvat hyviltä
kuin hellä silitys tai hyväily.
Puhuminen auttaa aina, kun voi avautua
sellaisen kanssa jonka kokee hyväksi.

Yhä edelleen tämä on UPEA runo!
Pysähdyin tähän tunnelmaan...

mielenkiintoinen!

Valloittavan herkkä runo: Ihania tuokiokuvia ja syvällinen sisältö.

Kerrassaan mainio otos talvesta.. Pakkanen tuntuu viimeisessä kolmessa rivissä! Ainoana häiritsevänä sana "palsamoivia", joka jostain syystä rikkoo kokonaisuuden.. Mutta hieno!=)

Elämänläheinen ja -kokoinen runo. Rauhallinen, syväsävelinen tunnelma! Ihastuin.

Todella kaunis ja koskettava.~ Rytmi on ehkä jopa kauniin leijuva ja huojuva. Aihe tulee hyvin lähelle.

kaunista...

Kaunis ja kiinnostava runo. :)

siis, pysäytit, minut sanoillasi, kuvillasi sen teit

Vaikka taivaalta tulee kuinka paljon lunta ja kun pysähtyy,niin ääntäkään ei kuulu.Tässä nimeänsä myöten hienossa tekstissä on samaa vangitsevaa tunnelmaa.

Tämä vetää sanattomaksi.. Niin kaunis tunnelma on runossasi..

Todella kaunis on runosi ja kuvat olivat aivan upeita... Aurinkoisille pakkashangille tuli kaipuu runosi ja kuviesi myötä.

Hieno tuo lopetus. Sielukas toive.

Koskettavaa, herkkää ja kaunista.

Kiitokset sinulle kauniista runostasi. Myös niistä upeista kuvista, joiden matkassa oli ihana piipahtaa lumisessa maisemassa. Uskomaton yhteisvaikutus noilla kuvilla ja teksteillä.

Herkkää, kaunista, koskettavaa... En edes löydä sanoja kuvaamaan tämän upeutta:).

herkkä,kaunis ja koskettava...

kaunis ja melankolinen runo. pidin kovasti

Koskettava, monitulkintainen ja ennen kaikkea persoonallinen runo.

Ihanan kaunis runo! <3<3<3 Pidin todella.

Kaunis ka herkkä.
Tosi ihana.

Miljoona kertaa sanon rakastan <3<3<3<3<3

Onko sullakin kynä katki?
Hyvä teksti, mutta vm. 2006.

kaunis, herkkä ja äänimaisemallaan vahva runo. hieno!

Vau...

Tätä on varmasti kehuttu jo kaikin sanoin, mutta silti oli pakko tätä kommentoida, niin kaunis tämä on. -> suosikkeihin.

Runosi päättävät 3 riviä saivat minut kommentoimaan. Vahvaa, herkkää tunnelmaa, tunteita ja ajatuksia herättävää. Kaunista.

Pidin tästä kovasti, olit hienosti kertonut ja saanut tekstin tuntumaan todelliselta.
Fontti ja rivitys sopivat tähän kuin nenä päähän!

Oi, että olen sanaton! :)

koskettava ja herkkää

Kaunis runo, rauhallisen maiseman maalaat sanoillasi.

Missä sijaitsee tämä maaginen "varpusten hautausmaa"?

Kaunis tekstisi kosketti tänään. Hienoa symboliikkaa.

Tästä kohdasta pidin erityisesti:
"puhu minulle rakkaudesta, kuolemastakin
etten putoaisi hetkessä vaitioloon"

Vahvaa runoutta

Kaunis ja hyvä runo
Runosi ei todellakaan jätä kylmäksi vaan ottaa tunnekerroksiinsa mukaan lämmittäen ... runon tenhovoimallaan : Hyvä !
Runosi on ajaton, upea kertomus.
Kaunis lopetus runossasi on, herkkä kuva.
Palasin ehkä jo 2-3 kerran runoosi ja nyt jätän tähän oman jälkeni sanomalla " jotain syvällisen mystistä/puhuttelevaa joka haastaa lukijankin omiin mietteisiin",niin elämän kuin kuoleman rajapinnoilla tunnustellen mm.tämän runon syvästä kosketuksesta !
Sanotaan vaikka esim.puhdas vastasatanut viattoman lumen äärellä voi käyskennellä myös saattaja elämän tuollepuolen... kuin myös on ihmisiä jotka omalla tavallaan pelkäävät pitkää hiljaisuutta,olemalla ahdistunut ympäröivästä vaitiolosta.  Tämä todella upeasta runostasi minun kommentein !
Kaunis, vuodenajan rapea ja herkkä!
Tässä on myöhäissyksyn riipaisevaa tunnelmaa.
Sekä ihmisen elon haikeaa ristiriitaa,
ikuista ihmettelyä mikä on - ja mikä ei ole.

Erittäin Onnistunut kokonaisuus.
Lämmin Kiitos.
Herkkä ja puhutteleva runo. Kovasti pidän!
Herkän kaunis riimitys!
Koskettavan kaunis ja herkkä..
Tämä vie matkalle syvälle. Puhutteleva runo.
Kiitos. Olet valloittava.
Hei, en muistanut hengittää! 
Viimeinenkö!? Olisipa sinua enemmän! :)

Taivutat sanoja eloon. 
 

Käyttäjän kaikki runot

Syntymäaika: 
27.1.1969
Runojen lukumäärä: 
9