Kun on mentävä

Runoilija Poppamies

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 27.8.2004

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

"ainoastaan uneksija myrkyttää päivänsä,
 kantaen taakkaa murheiden, suurempaa kuin synneillään ansaitsee."

               - John Keats (pätkä suomennoksesta)



     Kuulen sydämeni huutavan
     tyhjä käteni kirjoittaa
 

Suutelethan minua
suutelethan vielä hetken
hymyilethän minulle
ja olet minulle hellä
olet minulle hellä
kun sanot hyvästit

Silloin rakastele minua
rakastele vielä kerran
ja tatuoi sieluuni
sydämeesi kartta
että eksyneenäkin
rampa minäni
löytää luoksesi

         kasautuivat myrskypilvet
                    ja haaskalinnut

Etkä sinä koskaan itkenyt
minun nähteni
kätkit kyyneleesi
siihen loputtomaan kaipaukseen
yksinäisyyden mereen
jonka rannalla
vielä rakkautta odotat
kultapatsaaksi suudeltuna

  myrskypilvet kasautuvat
            ja haaskalinnut

Kun on mentävä
suutele minua rakkaani
ja rakastele
hymyile kun sanot hyvästit
Älä kauniin sielusi
anna koskaan vuotaa kuiviin

       minun tähteni
muista ikuisesti sanani ja rakkauteni.

Selite: 
Tavallaan edeltävä runo runolleni "Kirje rakkaalle". Kyseinen runo löytyy vanhempien runojeni joukosta.
Kategoria: 
 

Kommentit

Sanattomaksi vetää..niin koskettavan kaunis. Kerrassaan mahtava!

niin kaunis, niin kauniit sanat että meni kylmät väreet..ihana!

itku tuli tätä lukiessa...oikeesti!!!

Tämä on joku kaunein hei <3. (ole hyvä tästä erittäin rakentavasta kommentista.) :)

Hieno, melkein perfect. Mutta, mutta kyllä tämä näinkin kolahti(annan mielelläni hienoista kritiikkiä :D).

*Lukee ja lukee uudelleen*, tälläisen tekstin tuottamiseen tarvitaan yleensä elämänkokemusta. Tuijotin ikääsi ja olen ällistynyt. Uusi Taberman on on jo siis "tulossa".

Upean soljuvaa ja sujuvaa tekstiä. Täydellinen..

Aivan uskomattoman kaunista teksitä! Hieno todella! Suosikkeihin-->

Todella uskomattoman hieno runo. Vetää sanattomaksi.

Voimakas runo, jossa tekstin ikävä, suru, kaipaus ja vahva ahdistus paistavat läpi jokaisessa hetkessä. Vaikka jotenkin tässä on toivo jo menetetty niin silti tulee sellainen olo, että tekstin minä vielä haluaa yrittää ja toivoo. Ei ole ihan kokonaan vielä luovuttanut.
Kahden ensimmäisen säkeistön ikäänkuin toistona tuleva teksti toimii hyvin, pysäyttää lukijaa aidosti mukaan tekstiin. Keskimmäinen (kolmas) säkeistö on uskomattoman kaunista näkemystä toisesta ihmisestä. Aitoa rakkautta. Viimeinen säe vie lukijan viimeistään mukaan kipeyteen, joka tekstissä vahvasti läsnä. Lopetus on kuin viimeinen hiljainen pyyntö; saanhan jatkaa elämää sinussa, muistathan minut kuitenkin...
Kursivoidut tekstit ovat oma loistava mausteensa. Antavat tekstille paljon. Pidän paljon!!!

Tämä kolahti. Tiettyä herkkyyttä kaiken riipaisevan surullisuuden keskellä. Kuitenkin toivoakin, hyvästien joukossa.. =)

paha..ai että on paha tämä, että pitikin juuri tänään tämä lukea..

Herkkä ja kaunis,surullinen on runoasi,pidän paljon...

Hiljennyin täällä ja kadotin sanat, mykistävän hieno runo.

Alusta loppuun vahvaa tekstiä. Kursivoidut kohdat olivat vielä kuin piste iin päälle:)

 

Käyttäjän kaikki runot