Mitäpä minä kissojen unista

Runoilija arlette

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> arlette kuva
nainen
Julkaistu:
17
Liittynyt: 5.5.2014
Viimeksi paikalla: 31.7.2026 11:39

Asuinpaikka: -
Syntymäpäivä:
-


Sadepisarat

kuusikon neulasista

eivät ehtineet

kuivua, kun jo sumu

kohosi syksyn iltaan.


Jakuren







Kommenttien kautta syntyy yhteys lukijan ja runoilijan välillä, yhteyden kautta läsnäolo. Kiitos läsnäolosta.


Runokirjani  "Appelsiineja ja rapisevia Lehtiä",  WWW.mediapinta.fi


 
Suosittelen:
 


Ehkä jo ilta

katselen rusopilvien täplittämää taivasta

liikuttelen levottomia ajatuksia

tutkin mieleni kerroksia


Mutta kadehdin mustavalkoista kissaa

joka lekottelee rentona

terassin parhaimmalla tuolilla


Kissa nukkuu

laskeva aurinko kutittelee

sen suloisia viiksikarvoja


Se värisyttää vähän toista tassuaan

näkee jotain mieluista unta

kenties hiiren nappaus käynnissä


Vaan mitäpä minä

kissojen unista tietäisin

sen kummemmin kuin

ymmärtäisin

mieleni kerroksiakaan


 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Kissat ja kissanpäivät. Ei taida ihmismieli riittää oman tai muiden otusten mielen kerrosten ymmärtämiseen. Liekö tarpeenkaan...
Kissathan löytävät aina parhaimmat tuolit :) Runosi sai minut muistelemaan omaa mustavalkoista kissaamme, joka on jo vuosia sitten siirtynyt autuaammille metsästysmaille. Kissat ovat kyllä arvoituksellisia, ja ihmismieli se vasta mysteeri onkin.
Kukapa toisen mieleen voisi nähdä...ja joskus sinne omaankin tuntuu olevan hankala päästä. Ja lopulta - miksipä ei ottaisi rennosti :)
nukuksissa uniturkissa poskissa
 
 
 

Käyttäjän kaikki runot