Sängyllä lepää puhtoinen
ajan patinoimalla liinalla verhottu tyyny
jonka pitsi paljastaa houkuttelevasti
synnittömän perikuvan
Ihastun siihen järjettömänä
ja tahdon elää sen itselleni
Ensimmäisen osan
ensimmäinen näytös
on alkanut
Kuin unessa
painan pääni varovaisena
pehmeälle tyynylle
arastellen
ja haavoittuvana
Käsinvirkatun pitsin
painautuessa poskeani vasten
ja luodessa houkuttelevia kuvioita esiin
toinen näytös työntyy alitajuntaani
Tunnen sen yhteyden voimakkaana
jokaisessa tarkkaan harkitussa liikkeessä
ja siinä sanattomassa hiljaisuudessa
joka työntyy myrkyllisenä hengitykseeni
Pystyn aistimaan sen lauluissasi
ja tunnen olevani ulkopuolinen
Poskeeni painautunut pitsikuvio
on pian hälventynyt miltei kokonaan pois
Liinastani on ommeltu esiliina välillemme
Toisen osan ensimmäinen näytös
tuo tunteet viiltävästi iholle
roiskii kyynelverta valkealle kankaalle
Röyhkeästi
- lupaa kysymättä
ja väkisin
hän valtaa koko sielun
Olen tahrana tiukasti kiinni esiliinassa
kun viimeinen näytös alkaa
Kiinni epätoivoisen pinttyneenä
kunnes läheisten lempeys
pesee pois murtuneen
ja anteeksiantamus
tekee tietä uusille näytöksille
Poistun näyttämöltä varmoin askelin
Esiliinaksesi olen kykenemätön
@ Kleopatra
Keskiviikko 13.12.2017
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
-tyynyliina, pitsi ja kyyneleet, kielikuvat ovat konkreettisia,
eivätkä mitään liirun laarumia, aidot asiat ovat ne jotka elävät
kaikkeuden tahtiin, aina ne eivät ole helppojakaan, mutta
silti ne muodostavat ihmeellisen elämänkudelman, kuin
hopeiset pilvenereunukset auringonsäteen kera!