Yksinäisyyden verho
Yksinäisyys on verho
joka ei väisty auringon tieltä
vaan jäätyy kiinni,
kylmyys joka rikkoo luita
ja tekee kotinsa minne huvittaa,
minä hytisen
ja meri,
se laulaa kanssani,
huojuen kohti auringonnousua
ja minä
ymmärrän kaipausta.
joka ei väisty auringon tieltä
vaan jäätyy kiinni,
kylmyys joka rikkoo luita
ja tekee kotinsa minne huvittaa,
minä hytisen
ja meri,
se laulaa kanssani,
huojuen kohti auringonnousua
ja minä
ymmärrän kaipausta.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
voi että...onkohan tämä kevät sellaista aikaa,
että saa kaipauksen aikaan. Runon nimi sai
lukemaan, erittäin hyvin "kaivattu", kiittelee Marle.
terävä kuin veitsi