Ota hetkeksi taakkani kantaaksesi.
Minä pyydän, sinulta anelen.
Vie taakkani äläkä katso taaksesi.
Nämä ovat ehtoni, nämä sanelen.
Rakas tiedät kyllä, miksi silmäni ovat mustat.
En minä ole koskaan ollut niin avoin.
Perillä kotona paperille raapustat:
"Sinä satutit minua niin monin tavoin".
Kuka meidät tämän ylitse kantaisi,
kun toisiamme emme voi yhdessä nostaa.
Mistä uni joka levon meille antaisi
ja rakkauden, jota ei tarvitse ostaa.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
