heinämies
hangon varteen
tarttuu
känsäinen koura
pusertaa
ajan patinoimaan
nu
pp
iin
heinät
hajallaan maassa
korsi siellä täällä
terävän salon
ympärille
kasautuu
hei
nä
ke
ko
väsynyt
käsi hangon
nostaa
isoon naulaan
hataran seinän
ty
kö
nä
hikistä
otsaa pyyhkii
tyytyväisenä luoden
viime silmäyksen
kekoihin
pel
lol
laSelite:
<pre>Nykyään näkee niitä "dinonmunia",
luonnon vastaisia ;)</pre>
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hauskan hieno runo visuaalisestikin
Runoasi lukiessa tuli mieleen aika , jolloin isäni takkavitsalla heinät latoon kantoi.
Ihanuutta kauneissa sanapötkylöissä;)!
jotain niin hienoa, runo halaus, tunne ja läsnäolo tässä asemointineen 10+
Hyvä runo
todella kaunis runo, näin sitä ennen tehtiin, ihana timotein tuoksuinen runosi, nostalgiaa tyylillä kerrottuna
Juuri näin heinäkuulla ... luovaa runokuvaa lakeuksilta ... mukavasti pysyy teksti haarukassa. Noille kapeille saroille ei aikamme isoilla koneilla ole mitään asiaa... Heinäladot katoamassa lakeuksilta ... perunapellot valtaa heinäpellot ... aika muuttuu... Kiitos !
Olen ilolla huomannut heinäkekoja siellä täällä nykyisin =)
Runo osuu muotoilua myöten nappiin =)
Onnistunut runo ja miellyttävä, sympaattinen? muotoilu, tykkään. :) Ja itse olen kuullut niitä sanottavan traktorinmuniksi, se on hauskempi termi. :-)
Hienoa, tarttuvaa kerrontaa upean muotoilun myötä tämä runo.
Kerrassaan vaikuttavan hieno runo, jo ensimmäinen säkeistö tempaa vahvasti mukaansa "ajan patinoimine nuppeineen".
Taitavaa ilmaisua tämä on
ja sisältökin
hiukan vallaton!
Sivut