Heinässä

Runoilija Marle

nainen
Julkaistu:
205
Liittynyt: 27.6.2006
Viimeksi paikalla: 24.4.2024 18:21

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-



kirjoitan     
   kirjettä         nua   
       sinulle...  i      
    paperi palaa  s 
           p              
         o         n    
        r          a  
       o            t  
       k              s
       s                a
        i                k
   sanani leijailevat   a
       luoksesi. . . . r
....•´¨*•.¸¸.**:*:*:*:.•*¨`•*-*;*::*;;;**
.....•´¨*•.¸*. * «•´¨*•.¸*. *
¨*•.¸* ;*;*Pikkuaurinko***
     *.*.*.  elämäni taivaalla* :  *:*
         *:*:* sinä ystävä ;*;*;*
             *:*:*:*;`* *.¸¸.•
       ....•´¨*•.¸¸.* ¸.•*¨`•*          
  
     Lämpöä kevätpäiviisi ;)
Suosittelen:
 
                    heinämies
                   hangon varteen
                       tarttuu
                     känsäinen koura
                      pusertaa
                 ajan patinoimaan
                           nu
                           pp
                           iin

                         
               heinät 
        hajallaan maassa
       korsi siellä täällä
         terävän salon 
            ympärille
            kasautuu 
               hei
                nä
                ke
                ko

                       väsynyt 
                        käsi hangon 
                     nostaa
                   isoon naulaan
                     hataran seinän
                          ty
                          kö
                          nä


          hikistä 
       otsaa pyyhkii
     tyytyväisenä luoden
      viime silmäyksen
             kekoihin
               pel
               lol
                la
Selite: 
<pre>Nykyään näkee niitä "dinonmunia", luonnon vastaisia ;)</pre>
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Hauskan hieno runo visuaalisestikin

Runoasi lukiessa tuli mieleen aika , jolloin isäni takkavitsalla heinät latoon kantoi.

Ihanuutta kauneissa sanapötkylöissä;)!

jotain niin hienoa, runo halaus, tunne ja läsnäolo tässä asemointineen 10+

Hyvä runo

todella kaunis runo, näin sitä ennen tehtiin, ihana timotein tuoksuinen runosi, nostalgiaa tyylillä kerrottuna

Juuri näin heinäkuulla ... luovaa runokuvaa lakeuksilta ... mukavasti pysyy teksti haarukassa. Noille kapeille saroille ei aikamme isoilla koneilla ole mitään asiaa... Heinäladot katoamassa lakeuksilta ... perunapellot valtaa heinäpellot ... aika muuttuu... Kiitos !

Olen ilolla huomannut heinäkekoja siellä täällä nykyisin =)

Runo osuu muotoilua myöten nappiin =)

Onnistunut runo ja miellyttävä, sympaattinen? muotoilu, tykkään. :) Ja itse olen kuullut niitä sanottavan traktorinmuniksi, se on hauskempi termi. :-)

Hienoa, tarttuvaa kerrontaa upean muotoilun myötä tämä runo.
Kerrassaan vaikuttavan hieno runo, jo ensimmäinen säkeistö tempaa vahvasti mukaansa "ajan patinoimine nuppeineen".

Taitavaa ilmaisua tämä on
ja sisältökin
hiukan vallaton!

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut