Rakkaat
En tiedä
mistä repisin
ne valorihmat
joilla parsia polkunne
eheäksi
Päivät on rikki
ja yöt avoimia sudensuita
En jaksa
olla auttaja
enää
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Sydänkullalla heidät kerran valettiin onnellisen ihmisen muotoisiksi ...Ja on joukkoon liittynyt kolmaskin, MEIDÄN IHANA PIENI ELÄMÄN AURINKO SYNTYI 7.8.2012...
Rakkaat
En tiedä
mistä repisin
ne valorihmat
joilla parsia polkunne
eheäksi
Päivät on rikki
ja yöt avoimia sudensuita
En jaksa
olla auttaja
enää
Runoilija | Runon nimi | Luontipäivä | Kommentteja | Kategoria |
---|---|---|---|---|
Muukalainen | ♥ 29.9.12 ♥ | 2.10.2012 | 20 | Runo |
Muukalainen | Sylimme ääretön | 18.9.2012 | 10 | Runo |
Muukalainen | Hiljennä, hiljennä | 22.4.2012 | 10 | Runo |
Muukalainen | Toipumisista | 1.8.2011 | 4 | Runo |
Muukalainen | Pieni vain | 1.8.2011 | 4 | Runo |
Muukalainen | Kadoksissa | 23.10.2010 | 11 | Runo |
Muukalainen | HARJUHAIKUJA | 11.7.2010 | 13 | Runo |
Muukalainen | Älä putoa | 30.6.2010 | 0 | Runo |
Muukalainen | Hengitän sinua, tunturini (Lapinrunoja V) | 30.6.2010 | 3 | Runo |
Muukalainen | ~♥~ | 17.3.2010 | 18 | Runo |
Kommentit
Upea runo.
Voimattomuuden tunnetta.
Kun on yrittänyt parhaansa
ei voi enempää. Koskettava runo.
Runosi voimattomuuden tunne koskettaa ..
Suuri sydän ja empatia ovat äärettömän kauniita asioita ihmisessä. Raja kulkee kuitenkin tässä. Kaikkein eniten on pidettävä huolta parhaasta ystävästä -itsestä. Eikä meistä ole apua jos vedämme itsemme loppuun...on joskus osattava myös päästää irti. Tällä voi myös olla toinen puoli: Halutessamme kovasti auttaa saatamme samalla viestiä kohteelle siitä "ettei hän pärjää". Kun taas annamme tilaa toisen toimia on viesti se, että "kyllä sinä pärjäät -luotan siihen". Varsinkin lasten kohdalla saattaa olla näin.
Tälläisiä mietteitä herättää runosi. Erittäin koskettava runosi.
hyvä
Eikä aina tarvitse ollakaan. Sankarikin saa väsyä - vain elokuvissa väitetään ettei saisi.
Kaunis runo.
Auttajakin tarvitsee apua.
Puhutteleva runo.
Meidän jokaisen on loppujen lopuksi löydettävä voima omasta itsestään parsia elämänsä polut, sillä kukaan muu ei sitä voi tehdä toisen puolesta. Meillä on myös lupa sanoa, ettei enää jaksa kantaa toisen ihmisen kuormaa. Sekin on rakkautta itseään, että muita kohtaan. Koskettava on runosi sanoma.
Taitavaa kuvausta! "Parsia polkunne ehjäksi" nousi minulle erityisen hienona kielikuvana tästä runostasi. Myös edellinen lause on upea.