Parransänkesi hipaisee
kuin ohimennen
poskeani
Yllämme taivaankannen
tähtiloisto
pakkasilman huurruttama
hengitys
kuin kosketus
välillämme.
Yön tummaan hetkeen
piirrän ääriviivojasi
mieleni muistiin.
Kuin sormenpäissä
tähtiä
kipinöitä pinnalla.
Piirrän ihosi kuvaa
otsalta leualle
rintakehältä lantiolle.
Mieleni
muistiin.
Minulle.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Ihana
Tässä runossa on paljon ...jotakin ja lisäksi vielä hiukan enemmän.. välissä rivien..se kuva.
Taas on upee runo tässä.
Oih. Kaunis ja niin monisävyinen. Pidin tästä.
Ihana.
hieno herkkä runo, kauniisti piirrät ja tunnelmoit, rakkaudenrivejä kirjoitat tähän sivulle ja sieluusi, vielä kuvamuistoina tallennat, sormenpäiden avulla, upeaa
Melkoinen tunnelataus ! Saatoin ehkä hukkua siihen.
Kaunis, ehyt ja rakkaudentäysi runosi on.
Tuttua tunnetta. Kaunis runo.
Herkkää kerrontaa. Kovasti pidän!
Ihanaa luettavaa :)
Minä oon semmonen immeenen, että parta ee taho millään konstilla pitemmäks tulla.
Toesinaan vaemo kuitennii huohmaattello, että minun muka pites kissoen ja koeriin kanssa olematonta partoo poekkeen ajjoo...
Minä oon semmonen immeenen, että parta ee taho millään konstilla pitemmäks tulla.
Toesinaan vaemo kuitennii huohmaattello, että minun muka pites kissoen ja koeriin kanssa olematonta partoo poekkeen ajjoo...
Sivut