Lämmin vuode
maailmankaikkeuden
laitamilla
kätesi kädessäni
hengität kanssani.
Vain planeetat
ja tähdet
vain minä
ja sinä.
Olen pakahtua
tähän
kaikkeuden
kauneuteen.
Kunnes aamu
julmana
repii
sinut luotani.
Ihosi
iholtani.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaunis on maailma ja kaikkeus sen ympärillä. Hyvin kirjoitettu....
Pistävän herkkä runo ja tainnuttavaa tunnetta !
Onnellisten linnake runosi on,.
Tässäkin runossa jälleen kerran tuo mokoma "aamu" tulee ja pilaa kaiken.
Juuri kun universaali yhteys on löytynyt, niin se onneton tulee ja paljastaa lumeen, herättäen tänne loskaiseen ja kylmänmärkään todellisuuteen.
Huolimatta kaikesta tuosta runosi on jälleen äärettömän kaunis.
kaunis herkkä runo
Hyvä runo näin aamutuimaan
Päästät lukijan tirkistelemään melkoisen laajasti tuntemuksiasi.
joskus se on että aamun valjetessa toinen joutuu lähtemään toisen luota ja ikävä kasvaa saman tien. todella kaunis runo :)
naiset näköjään
kirjoittavat vähän
erilaisia runoja
varsinkin rakastuneet
naiset
pidin tästä paljon
Tuntuu ihan hyvälle, kun on tuassiisa uus uamun köllykkä.
Sua nähä mittee tämä alakanu pevä mukanaan tuuva retostaa.
Tuntuu ihan hyvälle, kun on tuassiisa uus uamun köllykkä.
Sua nähä mittee tämä alakanu pevä mukanaan tuuva retostaa.
Hyvää tekstiä runonmuodossa. Onnellinen.
Sivut