Illan tullen,
lipuvat ajatukseni
väistämättä
sinuun.
Karheiden sormenpäittesi
hitaaseen kulkuun
ihollani.
Kuin autiomaan
kulkuri
janoaa
vettä keitaasta,
minä janoan
sinua.
Sammuta janoni,
pyyhi kyyneleet
poskiltani
edes uneni ajaksi.
Ole olemassa
minulle
tämä hetki.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi



Kommentit
Todella kaunista tekstiä kaipuusta... se pienikin hetki saattaa joskus tuntua ikuisuudelta, odottamisen arvoiselta.
Kaunis herkkä kuvaus illan vaikutuksesta tunteisiin. Mistähän mahtaa johtua, että iltaisin yleensä ihmisen sielu ja tunteet noin herkistyvät. Itse asiassa se on hyvä, kaikki kaunis ja herkkä tulee esiin, joka usein päivän elintaso- ja paremmuuskilpailuissa unohtuu taka alalle.
Monasti, ainakin minulla, illan ajatukset jatkuvat yön uniin, kuten sinäkin toivot tapahtuvan edes hetkeksi uniesi ajaksi.
Usein kun tuollainen toive toteutuu, niin aamulla toivoisi sen olevan totta tai toteutuvan joskus.
Ihana on runosi.
Kiitos.
Myös vierailusta vierelläni,
ajastasi riveilläni.
Juuri tälläinen hetki riittääkin..Hienosti rakennettu runo, yksinkertaisen kaunista tekstiä.
Tämä kosketuksen kaipuun nälkä on niin tuttu tunne.... Kerrot siitä koskettavasti!
Hyvä.
hienoa fiilistelyä rakastuneen hetkiä kullaltasi pyydät, kerrontasi niin sujuvaa ja mukavaa luettavaa
Herkkää tekstiä.
Kaunista luettavaa.
"Ole olemassa
minulle
tämä hetki"
on hieno lopetus.
Sivut