Montako vuotta vielä,
paljonko kilometrejä,
onneen?
Montako unetonta yötä,
paljonko kyyneleitä,
rakkauteen?
Montako hukattua vuotta,
paljonko turhia sanoja,
realismiin,
totuuteen?
Montako vuotta olen elänyt?
ja paljonko siitä,
olen elänyt?
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tämä pisti ajattelemaan! Etenkin tuo loppu. Hienoa ajatusten herättelyä.
Totta kirjoitat, kaihoisan kaunis runo!
kyselet hyvin ja paljon, ehkäpä se onni onkin juuri tätä aikaa kyselyjäsi elämästä nauttimistasi juuri tätä tässä ja nyt
Mielenkiintoisen hyvää ajatuksen juoksua.
Hienoa kyselyä ja pohdintaa ja huipennuksena loppu,-liian paljon on elämätöntä elämää monilla. Sillä pahinta mitä voi tapahtua on elämätön elämä.
Hyvä ja hieno runo:)
Runosi vimonen säe nousee suosikiksi, kysymys - joka kannattaisi hyvinkinkovinkin usein muistaa. Elää eläen, eikä yhtään vähempää!
Runosi sisältämät kysymykset, jotka vaikuttavat kyllä enemmänkin itselle lausuttuja toteamuksia. Kohoavat jossakin vaiheeessa elämän prioriteetin kärkipäähän. Odottamaan vastauksia, joita niihin tuskin koskaan saa, ainakaan muualta edes osaankaan, kuin itseltä kysyjältä.
Suuria pohdintoja nuo asiat.
Emerson'in tasotuksen laki sanoo, että "elämässä on kaikkea hyvää meille jokaiselle, niin paljon kuin tarvitsemme ja kykenemme hyväksemme käyttämään, kunhan emme käy kielteisten ajatustemme kanssa poikkiteloin oman onnemme eteen",
joten kyllä sinäkin sen runsaudensarven vielä löydät.
Sivut