sittenkin..

Elämä on tunteiden ja järjen vuoropuhelua. Runo on vähintäänkin hurmaava. Kiteytys onnistunut ja voimakkaasti eloon jäävä teksti.

järkihän se on meidän kaikkien pahin vihollinen ja samalla kuitenkin se voima joka pitää meitä koossa. mielenkiintoinen runo, joka pistää miettimään sitä, että onko se hyvä vai huono, että järki juoksee.

Silloin kun roihuaa, niin anna palaa, ettei rupea jälkeen päin kaduttamaan! No, joskus järkikin saa voitaa, ettei tarvitse jälkeenpäin katua. Eli teetpä niin tai näin, niin melkein aina siis väärin päin! Hyvä runo!

Järki ja tunteet ne taistelevat,harvemmin järki voittaa;D

Oi koettua on, tänäänkin, epäluulon mestari, järki ja rakkaus ei mahdu samaan lauseeseen, sanoi tuo "hulluuteni" kohde.. Totta puhui, kuten tämä runosi kauniisti myös sen kertoi. Sydän ei tunne kuin rakkautta, järki se hullujaan väliin sotkee.

Joopa...olo on ku kytevä turvekasa.
Yks hyvä tuuli ja liekit roihahtaa.
Jos ei si tukehdu oman painolastin al hapen puutteeseen.

Kivasti kerrottu ja varmasti osuu monelle kohdalleen.