Hidastuksia

Runoilija MariaBee

kappelin kylmemmällä puolella
seisoi aika, mustassa smokissaan

   palellen, paljan päin
     jäi siihen, minua odottamaan

oikoi prässejä
ohuista silkkihousuistaan

ja minä hetken näin

  sen sormus kimalsi kultaa,
     ja rautaa se kantoi
       ruosteisissa kalvosinnapeissaan

niin tottuneesti, tuli kohti
otti ensimmäisiä askeleitaan

   valutti alttaritaulusta värit,
     vapisutti lyijylasista ikkunaa


Urkuparvelta minä katsoin 
                         ehkä itkinkin
Kun se kulki 
                          halki kalpean kappelin
Ja minä muistan 
                                   jokaisen askelman

Hitaat jäljet 
                                   - ja kai´ut, kivilattian
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Upea!

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot