minä olen vain valhe

Runoilija herra puunukke

mies
Julkaistu:
12
Liittynyt: 9.7.2003
Viimeksi paikalla: 22.6.2022 23:30

Asuinpaikka: Kuopio
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
22.2.1980

soundcloudissa Taverna - Avain kokonaisuudessaan 

https://soundcloud.com/tavernamusic
 
 

hiljaisuus kantautuu kauas
eikä minun tee mieli liikkua
tämä tunne ahdistaa

katson ikkunan läpi
tuota sekavaa maisemaa
joka ei enää hengitä

syksyn lehdet putoavat
enkä ole haravoinut
vielä entisiäkään pois

minä näen sateen läpi
vain pitkiä varjoja

ja minä olen vain valhe
sinun elämässäsi
eikä sillä ole väliä
milloin on onnellinen
koska tärkeintä on olla
aina se joka on
vähiten onneton

toivon sinun kuolevan
sillä vaikutuksesi näkyy
vieläkin tekemisissäni

sormenjälkesi polttavat
jokaista hermoa ihollani
jokaista sanaa huulillani

olisinpa ollut hiljaa
kun rakkautta jaettiin

oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Ajatukset tulivat ruudun toisellakin puolen

"koska tärkeintä on olla
aina se joka on
vähiten onneton"

Tämä murtaa asioita sisälläni. Jään tähän kiinni, niin pysäyttävän totta, ihmissuhteet usein pohjautuvat onnen sijaan siihen, ettei olisi onnettomin.

Ja lopetus, kunpa minäkin olisin ollut.

Ihan kylmäsi lukea tätä, jotenkin kosketti henkilökohtaisesti...rakkaudella on tuhoava voima. Hienosti kirjoitettu.

Tärkeimmän kadotetun lopullisuus leimaa antavana läpi runon. Mutta millä tavalla taas. Avointa, rankkaa tekstiä putoilee lukijan tajuntaan tehden tehtävänsä.Pidin koonaisuudesta jälleen sen melankolian, rehellisyyden vuoksi. Toisen ihmisen voi kuolettaa sisimmästään, mutta koskaan ei vahvoja, hyviä, yhteisiä muistoja. Hieno runo jälleen ;)

Vaikuttava, vahva ja moniulotteinen teksti. Hieno.

Osatapa tyytyä siihen, että on se vähiten onneton, vaikka juuri tuossa piilee onnen salaisuus.

Tämä teki pirun kipeää kokonaisuutena!

Tekstisi on hyvin tunnistettavissa juuri sinun tuotannoksi. Olet sijoittanut paljon voimakkaita ilmaisuja tähän normaalin haikeuden lisäksi.

Vähiten onneton. Tämä osui täydellisesti jonnekin syvälle. Ehkä sain tästä myös sanat omille tunteilleni. Loistavaa!

Lukijan, kuuntelijan on täysi työ lukea kirjoittamastasi olotilasta. Sellaisen eläminen onkin sitten toinen juttu: sata kertaa vaikeampaa.

Omassa povessa Onni majaansa pitää

Sulin viimeistään viimeiseen lauseeseen. Niin kauniisti kirjoitettu niin "rumasta" aiheesta.

Upeasti kirjoitettu, koskettava runo

Huh miten vahvaa ja väkevää, ihanalla tavalla. Taidokasta ja suoraa, pidän hurjasti! :)

Oho. Hei tyyppi. Oho. Sinäpäs osaat ja osaatkin hyvin. Minäpä jatkan. Runojesi ahmimista. Kylläpä onkin hienosti maalattu. Se tuntuu.

Vaikuttava, koskettava runo. Erityisesti pidin kohdasta "tärkeintä on olla aina se joka on vähiten onneton"

En tiedä miten sen teet, mutta joka kerta siinä onnistut, teit sen sitten miten tahansa.

Ei ole kertaa etten eksy uudelleen teksteihisi, ja tajua että aikaa on taas kulunut, mutta sua ei ainakaan vuodet ja aika heikennä.

Voimissasi olet selvästi, jällen vahvempana kuin ennen, suosikkinani silti aina!

Taitavaa runoutta...loppua kohden kasvavaa.

Auts.

Kipeän surumielisiä tunteita.

rakastaa ja palaa.....voimia uuteen päivään

wau!

melkein kuulin tämän runon sävelen, sillä tähän on sellainen kirjoitettu. selvästi.
enkävoi varmaan sanoin kuvailla sitä tunnetta, jota seuraava pätkä miussa liikautti;

"eikä sillä ole väliä
milloin on onnellinen
koska tärkeintä on olla
aina se joka on
vähiten onneton"

se vain iski ja kovaa. jollain hyvin nurinkurisella tavalla.

olisi turhan laimeaa sanoa, että pidin. minä suorastaan Rakastin!

Kaunis,ja suru mielinenkin runo
"ja minä olen vain valhe
sinun elämässäsi
eikä sillä ole väliä
milloin on onnellinen
koska tärkeintä on olla
aina se joka on
vähiten onneton"
Tästä pidin eniten,
tunnistan itseni tästä

Aina palaan runoosi ja mietin,
miten runoilija rauhaton kuljeksii
menneessä ja kaipausta syvää
kantaa rinnassaan. Vaikuttava,
alakuloinen teksti on mieleenpainuvaa,
varsinkin pari viime riviä.

Tässä runossa on syksyä ja katkeruutta. Syys on sopiva aika sille! Valon myötä tulee anteeksianto.
Kiitos arvostelusta ja hyvää viikonloppua! :)

Saadappa joskus ajatuksiin kurkistaa.
Miettien, mikä näin vahvaa, katkeraa sanaa aiheuttaa...

Pidän runosi realismista. Pettymyksestä, vihasta, surusta.

Siinäpä se, osata olla hiljaa,se olisi lahja elämältä.

Runosi etenee portaittain -
tuokiokuvia sieltä täältä ja kuitenkin ne nivoutuvat yhteen, luovat selkeää kuvaa rakkauden jälkeisestä yksinäisyydestä. Kuin runominä tarkasteli niin maailmaa kuin tunteitaankin lasin lävitse, ulkopuolisena.
Viimeinen säe rikkoo lasin ja tuskan tuntee.

Tämä runo menee syvälle sisääni ja vaikuttaa siellä. Olet osannut tehdä siitä syvästi surullisen ja kaipaavan. Ja lopetus kruunaa runon.

Ei kuolema vapauta, se vain vangitsee ja sitoo entisestään. Kokematon ei yllä taivaan kanteen, vain vapaa ylettyy.

Melkoinen runo!
Olen lukenut tätä aiemmin, mutta kun en tiedä mitä oikein osaisin sanoa päätin sitten kuitenkin tänään jättää puumerkkini.

Runo pureutuu syvälle ihmisen mieleen,
raapii ja repii totuudellisesti.

Jokainen lukija varmasti löytää tästä pureskeltavaa.

V a i k u t t a v a a tekstiä!

Vahva, mietiskelevä, herkkä ja syvä runo

Todella vahvaa, taitavaa kerrontaa.

Osaat tosiaankin tunkeutua marraskuumeininkiin: apeaan, lohduttomaan.
Oikeastaan tämä on niin monikerroksinen, että esimerkiksi tuo kursiivi kohta on irrallaan luettuna kuin eri runo runossasi.

Hyvää tunnetilojen kuvailua, vahvoja kielikuvia. Ehkä sadepilvetkin joskus rakoilevat.

Samaistuttavaa, pidin paljon.

Syvällä rypeviä tunteita.. Vaikuttava lopetus

huh, rankkaa tekstiä. mut mitä kipeempää ja rumempaa, sitä paremmin se meikään iskee. tää meni syvälle, kiitos.

Aloin lukea ja vaikutuin! Hienoa vahvaa tekstiä, josta välittyy tunnetta. Ahdistusta, mutta silti jotenkin tietoista sellaista. Tykkään tällaisesta, se herättää tunteita. :)

Surullinen, vaikuttava. Pidän tästä tosi paljon. "...tärkeintä on olla/ aina se joka on/ vähiten onneton..." Niin... toivottavasti jokaisen vuoro olla vähiten onneton koittaa joskus...

Surullinen, vaikuttava. Pidän tästä tosi paljon. "...tärkeintä on olla/ aina se joka on/ vähiten onneton..." Niin... toivottavasti jokaisen vuoro olla vähiten onneton koittaa joskus...

 

Käyttäjän kaikki runot