Kuolleita katuja,
varjot huutavat mennyttä takaisin.
Luminen maa,
hiutaleet yrittävät murskata toisensa.
Hengitys alkaa rohista,
matka muuttuu raskaammaksi.
Haavat jaloissa repeävät auki.
Mihin olet kadonnut?
Turhauttavan epätoivoista,
kuin etsisi jotain olematonta.
Yksi pieni kanto,
ja kylmästä kohmettunut keho vajoaa hankeen.
Eteenpäin suunnitellut vuodet,
muuttuvat tuskallisiksi sekunneiksi.
Naarmutettu sydän lyö viimeisen lyöntinsä.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kauniin tuskainen... Pidin kovasti!