Nimetön

Runoilija Stawia

nainen
Julkaistu:
9
Liittynyt: 30.10.2007

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Kuolleita katuja,
varjot huutavat mennyttä takaisin.

Luminen maa,
hiutaleet yrittävät murskata toisensa.

Hengitys alkaa rohista,
matka muuttuu raskaammaksi.
Haavat jaloissa repeävät auki.

Mihin olet kadonnut?

Turhauttavan epätoivoista,
kuin etsisi jotain olematonta.

Yksi pieni kanto,
ja kylmästä kohmettunut keho vajoaa hankeen.

Eteenpäin suunnitellut vuodet,
muuttuvat tuskallisiksi sekunneiksi.

Naarmutettu sydän lyö viimeisen lyöntinsä.

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Kauniin tuskainen... Pidin kovasti!

 

Käyttäjän kaikki runot