Azureus

Runoilija Azureus

mies
Julkaistu:
16
Liittynyt: 9.1.2006
Viimeksi paikalla: 21.5.2020 16:43

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
7.4.1970

Hetki kerrallaan läpi elämän päivien... joskus aurinko paistaa takaa seepianväristen pilvien, arjen harmaat kivet halkaisten.
 

Talven iltana

Talven vihlaisu iholla,
kesän vihreys sielussa, enkelin siivet lumessa.
Kulkee aika melankolian sinessä,
tähdenlentojen valossa,
kuiskauksessaan kevättä.
Ja unen pinnalla hellä kosketus.

Ajassa roudan ja lumen,
haikeus kitarani soinnuissa.
Kutsuu polku unen,
ajaton arvoitus,
lämmin viritys sielussa.

Pakkanen puraisee ulkona,
jossain unimaa odottaa,
tähtien valo sielussa,
aamuun pimeys katoaa.

Talven hiljainen hetki,
aavistus valosta,
sointujen loputon retki.
Kulunut rusketus iholla,
kun uneen käy tieni.

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Kaunis runo.

Tätä runoa luin monta kertaa ihan kevyesti hengittäen samaa yöhetken ilmaa. Jäi kaunis ja levollinen mieli.
Kaunis lopetus herkässä runossasi.
 

Käyttäjän kaikki runot

Syntymäaika: 
7.4.1970
Runojen lukumäärä: 
16