Alkupisteeseen

Kultainen keidas välkehtii järven aallokoissa

aurinko heijastaa
veteen sinisyyttään

pilvet taivaalla lainehtii
tuulten saatoissaan

kuvajainen
kuin rikkinäinen peili vedessä

jossa kasvot pisaroi särkynyttä 
rikkonaista mennyttä peilikuvaa

värien harmoniaa taivaan
kannen alla aaltoillen

kuin elämää

ratsastaa välkkyvin kuvin
kohden äärettömyyttään

horisontin taa

kuvajainen lainehtii
menneistään
kohti tulevaan

aikaansa

etsien omaa uomaansa
kadotettuun unelmaansa 

...kuin säteinä
nuoruuden taa...


Alkupisteeseen !