Luonnon sylissä

Kultainen auringonkehä kiertää
            pilvilonkareiden takaa

                                           heijastaen vedenpintaa säteitään
                                                                pinnoilla vilahtelee
                                                           järvi kukkien lehvistöä
                                                                 aallot keinuttavat

                                                    säteiden luomaa tunnelmaa

lehahtaa lintuparvi
kuiskii tuulten vireet

jossain kauempaa
pienet kalaparvet

hyppivät 
heittävät
vesirenkaitaan
                                            tämä rannan poukamaa
                                                       kallion seinämää
                                           suojaa hiljaista katselijaa

olla tyynenä kuin vapaana
rauhaisan luonnon
luomassa
suojassa maailman tuulilta

                                              omien mietteiden,aatoksien
                                              kehillään joka virtaa
                                              moninaisina säikeinä
                                    läpi kehon että henkisyyden virroilla


olla hetken
tavoittamattomissa
ulkomaailman pauhuilta

                                              elää elämäänsä kuiskeena
                                                                         erillään
                                             siinä hetkessään jota kaipaa
                                             kuullen hiljaisuuden 
                                             luonnon luomaa sävelmää

hetken elämänsä tuollapuolen
           koskettaa 
taivaankaaressa sisintään

                                            Luonnon syliin vaipuen
                                             jossa on lämmin maan
                                        kehto jota tuulet keinuttaa

                                           - elää omaa elämäänsä
                                                   omana itsenään !