Luutarha

Runoilija hetu

mies
Julkaistu:
11
Liittynyt: 6.11.2006

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Istun hiljaa, tuijotan puita,
kivettynein kasvoin, silmin lasittunein.

Tuulen puhallus sekä lintujen viserrys,
kantautuu korviini,
henkien kuiskaus alta kivien.

Mietiskelen kuolleita,
mullaksi maatuneita,
vainajia rauhassa lepääviä,
voisinpa ottaa heihin jotenkin yhteyttä.

Puut vihertävät elämää ruumiiden,
haudattujen ihmisten.
Elämää joka juurista latvaan ylös nousee,
taivaalle kirkkaan siniselle.

Rastaita, oravia - asukkeja puiden.
voisiko ajan tullessa kehoni heihin,
liittyä tammen terhona
tai käpynä kuusen?

Näen rankani tulevaisuudessa,
luutarhassa asustamassa.
Leväten maanpinnan alapuolella,
varjoisessa valtakunnassa.

Selite: 
Muistuipa tossa mieleen viimekesän hautausmaalla istuskelut.
Kategoria: 
 

Kommentit

sie osaat kyl käyttää niin hyvin sanoja että mä oon toooosi kateellinen.. :)
Taas niin loistavasti kirjoitettu runo, ja tempaisi mukaansa.
Sinä se osaat.

Hienon hieno runo.

Aika paljon kuvaavia sanoja, siinä ja siinä ettei liikaa olis. Kuitenkin just sopivasti. Hyvä. :)

 

Käyttäjän kaikki runot

Runoilija Runon nimi LuontipäiväLajittele nousevasti Kommentteja Kategoria
hetu Jäljet 23.4.2015 3 Runo
hetu Vuodet 23.4.2015 0 Laulu
hetu Kuutamo 13.4.2011 2 Runo
hetu Liike 4.8.2007 0 Runo
hetu Neva 4.8.2007 1 Runo
hetu Eksyneiden metsä 16.6.2007 0 Runo
hetu Melankoliaa 8.1.2007 1 Runo
hetu Surujen Syvä Uoma 14.12.2006 1 Runo
hetu Luutarha 20.11.2006 2 Runo
hetu Kuollessani 14.11.2006 1 Runo