Jos voisin elää tänään,
tämän elämäni.
Komeilisi nimeni huomenna,
kivessä hautakummulla.
Ylihuomenna syntyisin kai,
uudestaan.
Linnuksi joka pelkäisi,
korkeaa.
Tai kallioiselle tuonenjoen rannalle,
Vajoaisi sieluni.
Ja yksin manalan metsiä,
samoaisin.
Kuoleman korppia seuraisin,
suuren elämänpuun latvassa.
Eläville raakkuu se innoissaan,
täältä rajan toiselta puolelta.
Surujenpuron solina,
kantautuu tuulessa.
Sekä tuoksua jäisten kukkasten,
niin kovin hentoa.
Katselisin maisemaa,
mielettömän kaunista.
Vaikka kaikki on niin elotonta
ja haikeaa.
Kunnes pakkasrouvan puhalluksen jäisen,
tuntisin iholla.
Jähmettyen ruumiini jäätyisi,
ikuisuudessa.
Selite:
Tällaista kuolemanjälkeisen mietiskelyä
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
kaunista tekstiä tosiaan. wouuuuu...
<3