Rantaudut kuin kauan odotettu toivo
huuhtoen pois kaikki pelkoni rippeet
jälkeesi sä jätit – rohkean uudistuksen tuoksun
Kuka olet, nimetön pelastajani?
vapauden lähettiläs
riippumaton, ja kuitenkin
uskollinen
Silmät kunnianhimosta kiiluvat
kauan herätystä odotin
seisoessani edessäsi paljain jaloin
Routainen maa ei kylmetä sydäntäni
joka polttaa rinnassani
kovemmin kuin koskaan
selvemmin kuin ikinä
Tiedän mitä nyt teen
epäilykseni on haudattu ikijään alle
kahlatessa näin vastavirtaan
olen vihdoin – oman onneni Rouva
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Mahtava tunne välittyy runostasi! Hieno teos!