Mihin katosi nuoren suhteen huuma,
olemme vain,
joka päivä eteenpäin,
rikki mennyt rappu luuta.
Miksi ei ole läheisyyttä,
kahden ihmisen,
toiseen painuen,
huolestunko syyttä.
Mitä jos toista katselee,
sitä hieman ihailee,
meineisyyteen haavailee.
Jos siitä saa virtaa,
ketä se loukkaa,
minua vai sinua,
pitääkö kitua?
Olemme vain vanhemmat,
emme rakastuneet,
toisistako erkaantuneet,
ilmeetkin haikeemmat.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Näitä moni miettii ja suree miten olla oikein. Elämä ei ole helppoa kun näkee ihmisiä jotka kiinnostavat. Jokainen voi pitää salaisuuttensa kun isossa on rehellinen. Jos arkielämä sujuu. Voi harkita ja miettiä tämä on väliaikasta. Voi nähdä siinä lähellä on hän jonka kanssa on tullut jaettua kokoelämä. Tippa siinä tulee poskelle vierähtää. On onnellinen olo
haikeutta hyvässä runossasi:)