"Uskotko satuihin?" sinä kysyit.
Katsoin sinua kuin hölmöä,
sillä sinähän olet minulle
kuin suoraan Tuhkimo-sadusta karannut prinssi.
Jokaisesta päivästä sinä loihdit unelmaa,
joka ikinen päivä sinä yllätät minut rakkaudellasi
ja silti sinä kysyt "Uskotko satuihin?"
Sinä kutsuit minua keijuksi,
pieneksi siivekkääksi, jonka taikapöly
sekoitti sinut kai kokonaan
ja minä laulan sinulle laulua tunteiden.
Avaan sydämeni sinulle, sillä sinä ansaitset sen.
Minun sydän, se on kokonaan sinun.
Tarinat todeksi muuttuu.
Pääroolissa loistamme molemmat.
Rakennamme toisiamme uudestaan,
pala palalta tunnen olevani eheämpi.
Minä hymyilen.
Sinä hymyilet.
Ja niin keiju prinssiin rakastui.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
