Sisin on tärkein

Kehossa väsyneessä
näkyy arpia ajan tuomia
sieluun raadeltuja
visvaisia haavoja
silti pojan kasvoilla
on hymy aitona
polte tuskaisa
silmistä loistava
ei kivusta kaadu
ei tuskaan taivu
kantaen harteillaan
muuta maailmaa
ei asioita kerro
ei pienistä valita
kestää kaiken paskassa
pienin ilon aihein
pienistä hymyistä
kauniilta kasvoilta
ystävien antamilta
vaikka yksin kulkee
hän omaa matkaansa
sydämensä poltteen tuntien
ajattelee muiden parasta
puhuu tietyistä tunteista
tukkien kuitenkin tuskansa
sisälleen sitä vapauttamatta
laskee hetkeä hiljaisia
pienessä mielessään
lukien sanoja sanattomia
lauseita puhumattomia
eläen omaa elämäänsä
hiljaa sisimmässään
vaikka tuntee
ihastuksen lämpöisen
sen tunnustaa
sanoilla vapailla
kuitenkin hiljaa
tunteitansa tutkii
niitä varmistaa
hiljaa niistä kertoen
kohteelle ihastuksen