Minä rakastan ääntäsi kun naurat tai innostut kun hermostut tai intät kun puhut vakavia tai lasket leikkiä kun ujostelet kun kuiskaat jotain kaunista kun kerrot kuinka paljon minua haluaisit. Minä rakastan silmiäsi kauniin värisiä kun katselet minua tai mitä vain. Minä rakastan intohimoasi elämään tapaasi suhtautua asioihin nauttia hetkistä iloita pienistä tuntea itsesi ja ymmärtää hyväksyä se kaikki ja haluasi tulla paremmaksi. Kuin myös leikkisyyttäsi luovuuttasi ja kykyä olla ottamatta kaikkea liian vakavasti. Minä rakastan pehmeitä huuliasi karheita käsiäsi omillani, ihollani... Mutta tuskin minä koskaan Sinua osaisin rakastaa.
Selite:
Joskus ainoat elämän arvoiset hetket eletään oman pään sisällä, vaikka mitään niistä ei soisi tapahtuvan todellisuudessa. Kaikkia toiveita ei ole tarkoitettu toteutuviksi...
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Iski ihan kympillä meikäläiseen tämä runo. Loistava. Veti melkein sanattomaksi :)
Aivan ihana..
Hienosti puettu sanoilla.
Samanlainen olo miulla tällä hetkellä..