Tanssien taivaalla, leijuen ilmassa hiljaa keinuen tuulenkainalossa.
olen pisara
Välkehtivä, lämpönen hieman ujonkin oloinen säde aurinkoinen, kurkkii läpi tummien nousevien ukkospilvien.
olet valo
Katseesi polttava sisintäni sulattavat, kosketus lämpöinen saa aikaa sen.
rakastun
Taikaa kauneuden luomme rakastellen, hiljaa leijuen taivaankaaren täyttäen.
sateenkaaren alla, me teimme sen
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaunis.
Uusi ihana lempparini! Niin hellän kaunis. Teksti,johon liikutuksen kyyneleet pysähtyvät.
Kauneudella ei ole runoudessa rajoja! Upeaa kerrontaa. Halit Esa
Upea,pidän.
Näin se rakkaus alkaa, olen pisara, olen valo,
ihastun ja rakastun.
mahtava
Pisara..valo..syntyy tunteiden värit sateenkaaren..hienoa runoutta kahden ihmisen suhteesta
Jos lukee jotain tällaista niin olisi kiva jos osaisi kirjoittaa arvostelun joka yltää tasoltaan edes lähelle alkuperäistekstiä.. ei riitä taidot moiseen! Siksi totean vain että: kaunis runo! :)
Kaunis, lämmin, hyvä runo
häkellyttävän kaunis , antaa tilaa mielikuvitukselle tehdä työtään:):)
Hyvin aistillinen on tämä runo.
Kaunis kuvaus sateenkaaren synnystä ja sen värien räjähtämisestä kaikkeuteen.
Hienoa kuvausta.
kaunista ja herkän ihanaa
Niin kaunis, niin herkkä!
Taivaallinen!
Kiitos kommentista. :)
Kaunis runo.
Ihanasti...tuulen kainalossa.
Sateenkaari ja revontulet vaikuttavat ihmisen tunteisiin.
Onpas suorastaan taivaallista!
Voi että, miten sen sanoisin...
no, tämä vie jalat altani, ns.
Tulee mieleen,
jos Rakas on kaukana, voi rakastella
telepaattisesti, päätyä yhdessä
sateenkaarelle.....