Janoni

Runoilija nadia

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 5.6.2005
Viimeksi paikalla: 1.2.2021 9:32

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

[olematonta olemassaoloa tämä elämä, ihmisenä olemisen tuskaa.] Mutta minähän nauran! Kyllä minä voin näytellä ihmistä ja näyttää hymyilevät kasvoni (mikä tekee minusta ihmisen? en tiedä.)
ANNA MINUN OLLA OLEMASSA!
 
 

Hymy
kasvoni

viimein minä tiedän

on jotain
jonka vuoksi hymyillä
ja tuntea näin

Etsin sinut aina katseellani
kun tiedän
kun näen
että sinä
sinä olet

janoan sinua salaa
ja ääneni
se värisee oudosti
puhuessani

jaksan odottaa
päivästä päivään
koska sinä olet jotain niin uutta

eikä kukaan
(varsinkaan sinä)
tiedä
miksi minä hymyän

tämä salaisuus on minun kesäni

tänään kosketin kättäsi vahingossa
ja tunnen sen ihollani yhä

(vastaantulija lauloi kadulla
rakkautta rakkauden jälkeen

ja minä tiesin)

minä juon sinua salaa janooni vaan en maista
minä juon sinua salaa janooni vaan en maista.

Selite: 
[Yhteensattumien summa. Ei tämä ole runo, vain minun sanojani.] Finally I do believe in <em> love after love</em>.
Kategoria: 
 

Kommentit

Runo tahi ei mutta hyvä se on ^^

Tässä taitaa olla kesäistä silmäpeliä taustalla! ;) Janoahan se kasvattaa. Nauti salaisuudestasi, minusta tämä on runo ja hieno sellainen.

Kauniisti sommiteltua ajatusvirtaa, tunteella.

 

Käyttäjän kaikki runot