Minäkin pidän raitiovaunuista.
Tänään istuin kasissa matkalla Ruoholahdesta Arabiaan.
Ei se ennen niin pitkälle mennyt,
ajattelen.
Tässä on kaupunkini näin päin.
Minä pidän näistä kiskoista,
olen kuunnellut niitä kolme vuotta,
ne jo tietävät, minne minä olen matkalla.
Minäkin pidän raitiovaunuista.
Niissä on tiettyä kaipaamaani melankoliaa
ja kaipuuta,
jokaisessa matkustajassa oma tarinansa.
Jokaisessa oma muistonsa.
Jokaisella oma reittinsä, jota kulkea.
Minä istun raitiovaunussa numero kahdeksan
ja muistan, tuosta kävelin silloin.
Minulla on muistoni, sinulla on omasi.
Minäkin pidän raitiovaunuista.
Selite:
Raitiovaunu Apenniinien vuoristossa ja niin edespäin...
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hyvää toistoa. Matka vie mukanaan.
Kaunista melankoliaa koskettavassa runossasi.
Ihana. Omituisella tavalla rakastuin tähän, tuntuu jotenkin todella läheiseltä, ja... En osaa selittää (': Mutta kuitenkin, ihana runo.
voih, tuli mieleen kesäni helsingissä :) kiitos ihanasta runosta :)
Hyvää toistoa. Matka vie mukanaan.
Kaunista melankoliaa koskettavassa runossasi.
Ihana. Omituisella tavalla rakastuin tähän, tuntuu jotenkin todella läheiseltä, ja... En osaa selittää (': Mutta kuitenkin, ihana runo.
voih, tuli mieleen kesäni helsingissä :) kiitos ihanasta runosta :)