Kyyneleenkirjavaa

Runoilija Paniikkivarpunen

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 24.2.2005
Viimeksi paikalla: 13.9.2019 13:13

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

katkaisin lyijykynäni tarpeesta sanoihin sinusta,

poden tätä onnellisuuttani
kuin kroonista tautia
 

Kaikki itketyt itkut
asettuvat sydämen eteisiin,
ikävät uutiset painavat enemmän
kuin sata ruosteista romua.

Totuus osuu
tuulilasiin raskaimmin,
yhdessä sekunnissa
          soramurskaa
          luumurskaa
          unelmamurskaa

tienpielessä.

Hetken kaikki, mitä jäljellä
on ambulanssin ääni
puhelinvastaajassa

ja hätäinen rukous.

Olkoon tuulikellomme viimeinen nuotti
helähdys ennen särkymistä

Selite: 
"Jos haluat saada Jumalan nauramaan, kerro suunnitelmistasi"
Kategoria: 
 

Kommentit

Aivan mahtava runo.
Tykkäsin kovasti.
Osaat kirjoittaa hyvin.. :)
Ja vielä lisäksi, * Hyvää syntymäpäivää!*

pysäyttävä, raikkaan persoonallinen, asettelu osunut nappiin... huikee!

vahvaa tekstiä!
tunnelma kuin käsinkosketeltavissa!
Pidin!

Vau.. Tässä on niin omanlaisensa tunnelma, rikottu, toivova, väsynyt, hätäinen. Tästä jää itselleen hieman sekava olo, mutta hyvällä tavalla. Ei tähän ole enempiä sanoja.

Pidin tästä, ja musta punakynäilysi
sopi täydellisesti runoosi.

Raskaiden realiteettien keskeltä löytyvät suurimmat totuudet. Tämä on surullisuudessaankin valtavan hieno runo.

mielenkiintoista ja hyvää sanankäyttöä. hyvä muotoilu ja osuva otsikko. täydellinen kokonaisuus :)

Upeaa sanailua

ja nyt ymmärrän tämän niin paljon paremmin.

pidän tästä.

Rankkoja tuokiokuvia koskettavassa runossasi.

uskomattoman hieno runo! lopetus varsinkin kosketti..!

En voi olla ihailematta tuota ensimmäistä säettä vaikka en täysin olekaan samaa mieltä. Mie uskon kyyneleiden tuovan niitä ikäviä uutisia sisimmästä ulos...kertovat surutyöstä.
Toisessa taas mennään syvemmälle kipuun. Lukijasta jopa tuntuu kuin istuisi itse autossa, joka on juuri ollut kolarissa ja ympärillä kaikki on sekavaa ja kaoottista. Koskettava, erittäin koskettava kuvaus.

tykkäsin oikeastaan aika paljon. monta kivaa koukkua, kuten tuo "ikävät uutiset painavat enemmän
kuin sata ruosteista romua." ja murskat kauniisti alekkain. amulanssin ääni puhelinvastaajassa saa tähän jännitteen, kauhutarinamaisen jotenkin. niin kuin autiotalojen avaimenrei'istä kuulu lastenlauluja. samalla tavalla karmivan kylmää, kaunista eniten. loppuhuomautus kruunaa runosi.

Luin tämän viime yönä
ja tämä runo
herätti niin paljon ajatuksia
toi niin paljon
etten kyennyt sanomaan mitään
mykistyin täysin
tämä menee suosikkeihin

 

Käyttäjän kaikki runot