Katson ulos ikkunasta
ja silmieni edessä tanssivat ne pienet
menneisyydestä tutut tyttölapset
Yhtäkkiä näen taas nuo päivät kuin eilisen
ja palaan peilin eteen muistamaan,
miten vähän itseäni rakastinkaan
Niin kovasti tahtoisin vain
pystyä nauttimaan auringosta,
ehkä vähän sateestakin
ja niin lujasti nipistän itseni pois
niistä katkeransuloisista unelmista
että sattuu jo unissakin
Mieleni haavoittuvaisimmat osat
ovat kuitenkin jo palanneet sinne
mistä eksyneet eivät ehkä palaa takaisin
Selite:
Pelottavan tuttuja tunteita, joiden piti olla jo poissa. En halua palata takaisin, mutta haluan kuitenkin.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi