Armeliain

Runoilija ButiTalat

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 16.10.2020
Viimeksi paikalla: 27.2.2022 1:14

Asuinpaikka: Helsinki
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
-

runoja, tekstejä, en tiedä näille nimeä, mutta ei kai kaikkea tarvitse nimetä
 
 

 

//
Olkoon viimeiset sanani ylistys sinulle 
Voima jonka annoit harteilleni kannatellakseni tätä elämää
Olkoon päiväni lähteä vasta kun tunnen ylpeytesi keveyden sydämessäni 
Hohtaen valoa, virtaava joki 
Voin sulkea silmät pelkäämättä
Ja jos en ole pelastettavissa Oi Jumalani mun 
Olkoon viimeinen kuva heijastus hänen kasvoistaan 
Auringonvalo läpi lehtikaton 
Säkenöivät kivet meren pohjalla
Olkoon hänen nimensä huulillani 
Rakkauden hymni vanhalta mustalaisnaiselta
Viimeinen tuulenvire
 joen tällä puolen

//
Auringonlaskun viimeiset säteet 
Nousun ensimmäiset 
Ei sateenkaaren värit ole samat 
Ilman sinua 
Olkoon puiden juuret 
Kietoutunut, kietoutunut luihisi 
Kuten sormemme joskus aikoinaan
Jos lähden ennen sinua, muistele minua 
Pyydän, 
Seiso haudallani ja kutsu Maailmojen Valtiasta, sitä Armeliainta
Veit minulta lämmön, 
pienen kipinän 
Levitäthän puusi, palmusi, tarjoat viinit 
Kultaisista laseista
Tapaammehan, jossain vielä 
Olkoon se joen rannalla,
toisella puolella 

 

 

 

 

oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Kerrassaan ihanaa tunnelmaa tässäkin kauniissa runossasi <3
 

Käyttäjän kaikki runot