Tunnen huulillani helmet,
jotka pyörivät mauttomina ympyrää
lasinvärisen painottoman sydämen
laulaessa yön lauluja
yksin ja vapaana.
Sumuissa sulkien portit takanani,
pakenen omien harsojeni vangiksi.
Salmiakinvärisiin vesiin
veistän tulevaisuuteni,
koska rauhassa tuskan alla
on niin helppo kurotella tähtiin.
Villiniittyjen tuoksu
ikuisesti muistissa,
armaan taakkani kainalossa.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit